PTT:n, Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton selvitys: Asumismenojen kasvu jatkuu viime vuotta loivempana
20.8.2024 09:01:00 EEST | Kiinteistöliitto | Tiedote
Asumismenojen kasvu laantuu tänä vuonna, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä Asumismenot 2024 -selvityksestä. Korkojen ja sähkön hinnan lasku painavat kotitalouksien asumismenoja, mutta muut asumisen erät kallistuvat edelleen. Tontin kiinteistöveron alarajan nosto sekä vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu kasvattavat asumisen menoja niin kerros- kuin omakotitaloissa. Taloyhtiöiden menoja kasvattaa myös kaukolämmön kustannusten nousu.

Tänä vuonna vuokra-asujien asumismenot kasvavat enemmän kuin omistusasujien. Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla on ylitarjontaa edelleen, mikä hillitsee vuokrien nousua vapaarahoitteisissa kohteissa. Muualla Suomessa ei ole vastaavanlaista ylitarjontaa, ja vuokrat kasvavatkin pääkaupunkiseutua ripeämmin. Ara-vuokrat nousevat erityisen voimakkaasti, sillä korkomenojen ja hoitokulujen voimakas nousu täytyy kattaa vuokratuloilla. Myös ensi vuonna Ara- ja vapaarahoitteisten vuokrien kasvu on reipasta.
Omakotitaloasujilla asumismenot jopa laskevat viime vuoteen nähden, sillä korko- ja energiamenot ovat pienemmät. 12 kuukauden Euribor, joka on asuntolainojen tyypillisin korko, on alkanut tarkistumaan alaspäin tämän vuoden kevään aikana. Se, missä vaiheessa kotitaloudet pääsevät hyötymään laskeneesta korosta, riippuu korontarkistuspäivästä.
Lisäksi kotitalouksien tilannetta helpottaa tänä vuonna kasvuun kääntynyt ostovoima.
”Kotitalouksien tulokehitys on edelleen verrattain hyvää, ja inflaatio on hellittänyt. Erityisesti eläkeläisten tulot kasvavat tänä vuonna huomattavasti. Asumismenot haukkaavatkin aiempaa hieman pienemmän osuuden kotitalouksien tuloista”, toteaa PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Ei enää uusia veronkorotuksia
Korona- ja sotavuodet ovat tuoneet kotitalouksille kustannus- ja korkoiskun, jota vastaan omistus- ja vuokra-asukkaat ovat joutuneet kajoamaan puskureihinsa.
”Taloyhtiöiden talous on vakautunut, ja hoitovastikkeiden nousuvauhti on hidastunut. Kuitenkin Kiinteistöliiton keväisen kyselyn perusteella kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeen koko kasvoi yhä keskimäärin runsaat neljä prosenttia. Osa taloyhtiöistä on sopeuttanut talouttaan lykkäämällä välttämättömiäkin korjauksia. Valtion budjettineuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei taloyhtiöiden ja asumisen herkkää talousnäkymää pilata enää uusilla veropäätöksillä rajun kiinteistöveron korotuksen ja arvonlisäveron noston jälkeen”, painottaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Asunto-osakeyhtiöiden täytetakaus kuntoon
Keron mukaan Suomi tarvitsee uutta kasvua ja luottamuksen palauttamista. Kun asuntojen uudistuotanto kyntää, ja korjausrakentaminenkin on vähentynyt, tarvitaan toimenpiteitä, joilla korjausrakentamista voimistetaan.
”Tämä toisi töitä, verotuloja ja entistä parempia asumispalveluita. Asunto-osakeyhtiöiden täytetakausjärjestelmän kunnostaminen pitää oikeasti toteuttaa. Näin osa rahoituksen saatavuusongelmien kanssa kamppailevista taloyhtiöistä saisi apua. Takausjärjestelmän kunnostus ei maksaisi valtion budjetista käytännössä mitään, mutta tuottaisi positiiviset vaikutukset koko yhteiskuntaan”, korostaa Jukka Kero.
Nyt on hyvä aika rakentaa ja remontoida
Asumiskustannusten laantunut nousutahti on tervetullutta kotitalouksille, mutta samalla on muistettava viime vuosien kohonnut kustannuskehitys sekä se, että luvassa on jo uusia muutoksia.
Omakotiliitto neuvoo ja kannustaa oman talon säännölliseen ja suunnitelmalliseen huoltoon ja korjauksiin. Selvityksen mukaan eniten omakotitaloissa korjattiin ulkopintoja ja rakenteita sekä talotekniikkaa, jotka vaativat monesti tuhansien tai jopa kymmenientuhansien eurojen satsauksia.
”Kuitenkin päättäjät vaikuttavat toimillaan remontteja hidastavasti, kun esimerkiksi arvonlisävero nousee ja kotitalousvähennystä ollaan heikentämässä”, toteaa Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Silanderin mukaan nyt olisi erinomainen aika uuden omakotitalon rakentamiseen tai vanhan talon remontointiin, vaikkapa omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös omakotitalojen remontteja koskeviin rahoituksen saatavuusongelmiin tulee löytää ratkaisut esimerkiksi takausjärjestelmillä.
Lisätiedot:
Veera Holappa, vanhempi ekonomisti
PTT
puh. 040 631 7217
Jukka Kero, pääekonomisti
Suomen Kiinteistöliitto
puh. 050 548 0231
Marju Silander, toiminnanjohtaja
Suomen Omakotiliitto
puh. 045 7200 626
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu noin 30 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Kiinteistöliitto huolissaan riskiparvekkeiden turvallisuudesta17.11.2026 07:15:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöt eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin riskiparvekkeiden turvallisuuden varmistamiseksi, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Riskiparvekkeiksi on viimeaikaisten onnettomuuksien vuoksi luokiteltu sellaiset parvekkeet, joissa kaiteiden putoamiselta suojaavana rakenteena toimii kuitusementtilevy tai lasi.
Näin säilyy naapurisopu jouluvalojenkin aikana11.11.2026 08:20:09 EET | Tiedote
Vuoden pimeimpinä viikkoina parvekkeille ja pihoille ilmestyy kausivaloja maisemaa valaisemaan. Jotta valot eivät aiheuta haittaa naapurisovulle tai turvallisuudelle, taloyhtiössä asuvan on hyvä huomioida muutamia seikkoja.
Yhä useampi taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenille palkkiota10.11.2026 08:45:00 EET | Tiedote
Yhä useampi taloyhtiö maksaa hallituksen jäsenyydestä palkkiota, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Kerrostaloyhtiöistä palkkiota maksaa noin 80 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä hiukan alle puolet. Palkkioiden maksaminen on tavallisempaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kääntynyt kasvuun3.11.2026 08:45:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa on tapahtunut käänne kasvuun. Urakointi- ja tarjousvaiheessa olevien taloyhtiöiden määrä on aiempaa suurempi, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemän Korjausrakentamisbarometrin tuloksista.
Taloyhtiön hallitustyö vie kokousten lisäksi kolmesta neljään tuntia kuussa27.10.2026 09:03:00 EET | Tiedote
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet käyttävät taloyhtiön asioihin varsinaisten kokousten lisäksi keskimäärin 3,5 tuntia kuussa. Jos yhtiössä on käynnissä korjaushanke, hallitustyö vaatii tätä enemmän aikaa. Puheenjohtajat käyttävät hallitustyöhön kokousten lisäksi keskimäärin runsaat neljä tuntia kuussa ja hallituksen muut jäsenet keskimäärin vajaat kolme tuntia kuussa. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme