Tutkimus: Jämäkkä johtaminen ylläpiti opettajien toimintakykyä myös kriisiaikana
Miten johdetaan kriisitilanteessa? Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen. Kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on turvata perustyö ja tukea tehtävien priorisoinnissa. Tutkimushankkeessa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 20.8.2024
Koronapandemia toi opetusalalle ennennäkemättömän paineen kehittää etäopetusta. Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa tutkittiin koronapandemian aikana kertyneitä kokemuksia opetusalan johtamisessa.
Tulokset tarjoavat ratkaisukeinoja nykyisiin ja tuleviin kriisitilanteisiin. Esimerkiksi Ukrainassa käytävä sota on vaatinut uusia ratkaisuja kotimaastaan paenneiden kouluttamiseen Suomessa.
– Keskittyminen ydintehtäviin auttaa selviytymään kriisistä, ja kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on perustyön turvaaminen. Kriisin aikana tarvitaan johtajan tukea siinä, että asetetaan tehtävät tärkeysjärjestykseen. Tehtävien priorisointi on kriisissä välttämätöntä, sillä kaikkea ei voi tehdä, sanoo erityisasiantuntija Sari Käpykangas Työterveyslaitoksesta.
Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä – UUDIS -hanketta rahoitti myös Työsuojelurahasto.
Työhyvinvointi tukee toimintakykyä kriisissä
Tutkimuksen mukaan opettajien toimintakyky odottamattomassa kriisitilanteessa oli keskimäärin melko korkealla tasolla. Ammattilaiset kestivät painetta ja pystyivät tekemään muutoksia työkäytäntöihin hyvin nopealla aikataululla.
Työhyvinvointi edesauttoi opettajien toimintakykyä. Jos työtä oli liikaa, opettajilla oli liian kiire tai he olivat huolissaan oppilaista, heidän työhyvinvointinsa heikkeni. Kollegoilta ja esihenkilöltä saatu apu ja tuki puolestaan edistivät työhyvinvointia.
– Jämäkkä esihenkilötyö korostui tuloksissa voimavaratekijänä, joka tukee työntekijöiden suoriutumista ja vähentää kuormitusta. Sitouttava johtaminen oli myös yhteydessä työyhteisön innovatiivisuuteen yli tarkasteluvuosien, kertoo tutkimuspäällikkö Maarit Kauppi Työterveyslaitoksesta.
Toimenpidesuositukset kriisijohtamiseen
Tutkimuksessa selvisi, että opettajien kokemus työyhteisön innovatiivisuudesta laski kriisiaikana. Esimerkiksi ohjeisiin liittyvät ongelmat olivat yleisiä. Epäselvät tai puutteelliset ohjeet voivat johtaa siihen, että uuden oppiminen ja innovatiivinen ajattelu koetaan enemmän kuormittavaksi kuin innostavaksi osaksi työtä.
– Toimintatapoja pitää pystyä uudistamaan kriisiaikana. Tutkimuksemme perusteella on tärkeä selventää ohjeisiin liittyvät ongelmat ja epäselvyydet, jottei niistä muodostu ylimääräistä kuormittajaa oppimisen ja innovoinnin tielle, sanoo tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta.
– Kriisiaikana työkäytäntöjen uudistaminen on kuitenkin välttämätöntä, ja johtamisella on siinä keskeinen rooli. Uuden oppimista ja ideointia voidaan tukea monin tavoin myös vaikeissa tilanteissa, kertoo tutkijatohtori Laura Urrila Vaasan yliopistosta.
Uudistumisen mahdollistava kriisijohtaminen koostuu viidestä osa-alueesta: kriisitilanteen johtaminen, innovatiivisen toiminnan tukeminen, perustehtävän tukeminen, osaamisen kehittäminen sekä yhteistyöverkostoihin panostaminen.
Tutkimustulosten pohjalta tehdyt toimenpidesuositukset on koostettu huoneentauluksi sekä täytettävään muotoon, jota voi käyttää työpaikalla tukena yhteisissä keskusteluissa. Tieto on sovellettavissa myös muille aloille, joissa tehdään itsenäistä asiantuntijatyötä ja ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.
Tutkimus
- Tutkimustuloksia esitellään maksuttomassa webinaarissa 28.8.2024 klo 15–16. Ilmoittaudu: Selviytymisestä uudistumiseen: Oppimisen ja innovoinnin johtaminen työpaikan kriisissä – UUDIS-tutkimuksen päätöswebinaari | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa (suomeksi).
- Lisätietoa hankkeesta (suomeksi ja englanniksi).
- UUDIS-tutkimus on toteutettu Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston tutkimuskonsortiossa.
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja Vaasan yliopisto.
Materiaalit johtamisen tueksi
Lisätiedot
- Virpi Kalakoski, tutkimuspäällikkö, virpi.kalakoski@ttl.fi, 046 851 4008
- Sari Käpykangas, erityisasiantuntija, sari.kapykangas@ttl.fi, 043 825 0394
- Maarit Kauppi, tutkimuspäällikkö, maarit.kauppi@ttl.fi, 043 825 9460
- Laura Urrila, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto, laura.urrila@uwasa.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme