JHL vaatii valtiota kantamaan vastuunsa hyvinvointialueiden rahoituksesta

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström pitää selvänä, että henkilökunnan vähennykset tulevat vaikuttamaan kielteisesti potilaiden hoitoon ja muihin palveluihin. Erityisen huolissaan hän on hoitoketjujen katkeamisista.

- Osa hyvinvointialueista on tekemässä tuhoisia palveluiden leikkauksia, jotka on myöhemmin pakko korjata ja usein vielä kalliimmalla. Tämän kaiken päälle hallitus aikoo todellisuudessa vielä lukuisilla lainsäädännönmuutoksilla ja -peruutuksilla pienentää hyvinvointialueiden rahoitusta sekä aikoo jopa säätää erillisen leikkurin jälkikäteiseen rahoitukseen.

- Suurin vastuu tässä tilanteessa jää hyvinvointialueille itselleen, koska hallitus ei voi suoraan ohjata operatiivisesti ruohonjuuritason palveluita. Hallituksen keinot ovat lainsäädäntö ja rahoitus. Ja juuri niiden avulla palveluista nyt leikataan ja karsitaan ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä heikennetään. 

Ekström pitää kohtuuttomana sitä. että hallitus tukee yksityisiä lääkärifirmoja sadoilla miljoonilla euroilla, kun samaan aikaan hyvinvointialueet ovat talouskurimuksessa.

- Tällä hallitus jatkaa kovaa linjaansa, jossa pieni- ja keskituloisilta otetaan ja jossa suurituloisille, paljon yksityisiä palveluja käyttäville, annetaan lisää. Valtion tuki tulee satamaan ylimääräisinä osinkoina lääkärifirmojen omistajien laareihin. Hallitus haluaa tällä tavoin näivettää julkiset hyvinvointipalvelut.

Puheenjohtaja Ekström muistuttaa, että valtio on vastuussa hyvinvointialueiden rahoituksesta. Hyvinvointialueiden on tasapainotettava taloutensa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä aika on puolet lyhyempi kuin kunnilla, joilla se on neljä vuotta. Hyvinvointialueille on annettu vain kaksi vuotta.

- Terveydenhuolto on nyt alirahoitettu. Orpon-Purran hallitus kieltäytyy itsepintaisesti myöntämästä lisäaikaa hyvinvointialueille, jotta ne voisivat kuroa kiinni alijäämänsä nykyistä pidemmän ajan kuluessa. Julkisuudessa on esitetty, että hyvinvointialueille annettaisiin 1-2 vuoden lisäaika sopeutusten tekemiseen ja että osaa tulevien vuosien rahoituksesta aiennettaisiin.

- Ala tarvitsee lisää luottamusta, parempaa henkilöstön hyvinvointia ja parempaa vetovoimaa. Muutoin terveydenhuoltoon on entistä vaikeampi saada osaavia ihmisiä ja siten edellytykset toimia sujuvasti ja siirtää painopistettä varhaiseen, halvempaan hoitoon. Nyt henkilöstöön lietsotaan epätietoisuutta tulevaisuudesta, mikä ei hyödytä ketään.