Etelä-Savon ELY-keskus

Kangasniemen Pukkiselän tilaa parannetaan vedenpintaa nostamalla

Jaa

Etelä-Savon ELY-keskus aloittaa kunnostustyöt arvokkaalla lintuvesikohteella Kangasniemen Pukkiselällä. Pukkiselkää kunnostetaan rakentamalla pohjapato Pukkiselän ja Tiplammen väliseen uomaan, Luusniementien välittömään läheisyyteen. Pohjapadon tarkoitus on pidättää vettä järvessä kuivimpina aikoina ja ehkäistä näin järven umpeenkasvua. Hanke toteutetaan osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka rahoittaa ympäristöministeriö. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt vesilain mukaisen luvan pohjapadon rakentamiselle.

Rauhallinen luontomaisema, jossa Pukkiselän järven pinta heijastaa ympäröivää maisemaa. Veden reunalla on kuivuneita kaisloja tai ruohoja. Taustalla näkyy pilvinen taivas ja kaukainen puulinja. Kuvassa ei ole näkyvissä eläimiä tai ihmistoimintaa, mikä antaa maisemalle rauhallisen ja häiriöttömän tunnelman.
Järvimaisema Pukkiselältä

Padon rakentamistyöt aloitetaan syyskuun ensimmäisellä viikolla ja töiden arvioitu kesto on 1–2 viikkoa. Pohjapadon rakentamisesta vastaa RAPInsto Oy ja rakennuttaja konsulttina toimii Welado Oy. Töistä saattaa aiheutua vähäistä haittaa Luusniementien käyttäjille, sillä patotyömaa sijaitsee tien välittömässä läheisyydessä.

Pukkiselkä on arvokas lintuvesi ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, sekä osittain uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman II-alueisiin. Pukkiselkä on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Pukkiselkä on tärkeä pesimisympäristö vesilinnuille sekä kahlaajille. Keväisin ja syksyisin se on myös tärkeä levähdysalue muuttaville linnuille. Pukkiselän tila on heikentynyt voimakkaan umpeenkasvun myötä ja nyt tehtävillä toimilla on tarkoitus parantaa elinympäristön laatua.

Pukkiselän vedenpinta laski Kyyveden pinnanlaskun yhteydessä vuosina 1869-1870, jonka jälkeen Pukkiselkä kuroutui erilliseksi järvialtaaksi. Järvi on pinnanmuodoiltaan matala ja umpeenkasvu on voimakasta. Nyt rakennettavalla pohjapadolla nostetaan Pukkiselän alimpia vedenkorkeuksia, eli pato pidättää vettä järvessä silloin kun vedenpinta on alhaisimmillaan eikä sillä ole vaikutusta järven keskiveden korkeuteen. Vedenpinnan ollessa korkeimmillaan vesi nousee padon yli, eikä padolla ole vaikutusta Pukkiselän tulvakorkeuksiin. Korkeampi vedenpinta kuivimpina aikoina estää tehokkaasti umpeenkasvua aiheuttavien kasvien kasvua vesialueilla.

Pohjapato koostuu teräsponteista, jotka upotetaan maahan puolikaaren muotoon. Lopuksi pohjapato maisemoidaan luonnonkivillä niin että se sulautuu ympäristöönsä ja mahdollistaa kalojen sekä muiden vesieliöiden kulun Tiplammen ja Pukkiselän välillä. Pukkiselälle on tehty kunnostustoimia Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta myös vuosina 2014-2016, jolloin avovesipinta-alaa lisättiin kunnostusruoppaamaalla. Molemmat kunnostustyöt toteuttavat Pukkiselälle laadittua hoitosuunnitelmaa.

Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.

Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Hankkeen yhteyshenkilönä Etelä-Savon ELY-keskuksella toimii luonnonsuojeluasiantuntija Mari Oja, hänet tavoittaa sähköpostitse mari.oja@ely-keskus.fi ja puhelimitse numerosta 0295 024 293.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.

Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli

puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

ELY-keskuksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus

Leväseuranta käynnistynyt Etelä-Savossa - levätilanne rauhallinen19.6.2025 12:47:21 EEST | Tiedote

Valtakunnallinen ja maakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja seuranta jatkuu syyskuun loppuun saakka. Seurantakaudella sinileviä havainnoidaan ja niiden esiintymisestä tiedotetaan valtakunnallisesti viikoittain kesäkuun alusta elokuun loppuun. Etelä-Savossa tiedotetaan paikallisesti kuukausittain tai useammin sinilevätilanteen mukaan. Etelä-Savon leväseurannasta vastaa ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, kunnat ja yksityishenkilöt. Havainnoitsijat tallentavat levähavainnot Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwiki-verkkopalveluun tai ilmoittavat havaintonsa ELY-keskukselle havainnon tallentamiseksi. Etelä-Savon alueella on 15 viikoittain seurattavaa havainnointipaikkaa.

Itä-Suomeen vahva elinvoimakeskus vuonna 2026 – viraston toimipaikat Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin19.6.2025 09:05:02 EEST | Tiedote

Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Samalla perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle perustetaan Itä-Suomen elinvoimakeskus, jolla on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä.

Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon siirtymäaika päättyy17.6.2025 14:14:24 EEST | Tiedote

Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo ovat olleet suosittuja lajeja pihojen pensasaidoissa ja kaupunkien puistoalueilla. Ympäristöön levitessään ne kuitenkin muodostavat laajoja ja tiiviitä kasvustoja vieden tilaa alkuperäiseltä lajistolta, jonka takia ne on luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi vuonna 2023. Lajeille annettiin kahden vuoden siirtymäaika, joka päättyy tänä kesänä 15.8.2025. Sen jälkeen niiden maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kiellettyä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye