Mediakutsu: Havis Amandan aukion työmaa valmistuu elokuun lopuksi

Vuonna 1908 valmistunut suihkulähde pronssiveistoksineen on Ville Vallgrenin (1855–1940) suunnittelema kokonaistaideteos, joka on taiteellisen arvonsa lisäksi kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävä. 

Havis Amandan paluuta juhlistetaan torstaina 29. elokuuta 

Mantan paluuta juhlistetaan pop up -tapahtumalla torstaina 29. elokuuta kello 11. Tapahtumassa kuullaan pormestari Juhana Vartiaisen ja HAM Helsingin taidemuseon johtajan Arja Millerin puheet, runoilija Harri Hertellin Manta-aiheinen runo ja sopraano Laura Pyrrön serenadi Havis Amandalle.

Kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan uusittuun aukioon ja ihastelemaan konservoitua veistosta. Paikalla on torstaina 29. elokuuta mahdollisuus ottaa 360-kameralla kaverikuva Mantan kanssa kello 11–18. Kahvia voi myös ostaa Mantan lähistölle pystytettävästä torikahvilasta.

Suihkulähteen tekniikka uusittiin 

Suihkulähteen tekniikka ja siihen liittyvät putkitukset uusittiin kokonaan remontissa. Suihkulähde käynnistetään elokuun lopussa, mutta myöhemmin syksyllä allas tyhjennetään talvea varten. 

Peruskorjauksessa veistoksen allas rakennettiin uudelleen ja altaalle tehtiin uusi perustus kallioon tukeutuvalla paalulaatalla. Aukion pinnassa olleet painumat korjattiin ja perinteinen kiveys palautettiin kunnostustyön päätteeksi. 

Aukiolle rakennettiin remontissa pysyvä paikka nostureille, joita käytetään lakituksissa ja teoksen huollossa. Vapun vietto sujunee paikalla ensi vuonna entistä paremmin. 

Arkeologisissa kaivauksissa Mantan alta löytyi 1700-luvun kengät ja vanha laiturirakenne 

Aukion peruskorjauksen osana Museovirasto teki alueella arkeologiset kaivaukset. Kaivauksissa löytyi varsin paksut täyttömaakerrokset sekä paljon erilaisia esineitä, kuten astioiden kappaleita, luita, nahkaa, kengän osia ja lasinpalasia.  

Yhtenä esinelöytönä oli vanha 1700-luvun kenkä. Löytynyt kenkä on tällä hetkellä konservoitavana ja se liitetään osaksi Kansallismuseon kokoelmia. Nahka ja puu sekä muu orgaaninen aines säilyvät kuivassa ympäristössä huonosti, joten alueen kosteus on auttanut niitä säilymään satoja vuosia maan alla. Myös Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin liitetään kaivauksissa löytynyttä esineistöä. 

Täyttömaakerrosten alta paljastui myös vanha männystä ja kuusesta tehty laituri. Puista otetuista näytteistä pystyttiin ajoittamaan, että laituri rakennettiin 1750-luvulla. Vanhoissa 1760-luvun kartoissa näkyykin laiturirakenteita Havis Amandan kohdalla. Myös tätä aikaisemmin alueella oli laitureita ja ranta-aittoja. 

Sadan vuoden likakerrokset saivat kyytiä   

Konservoinnin osana veistoksen rakennetta vahvistettiin, ja kaikki repeämät ja reiät paikattiin pronssilankahitsauksella. Samalla myös suihkulähteen pronssisen yläaltaan saumoja vahvistettiin hitsaamalla. Kiipeilyä yli satavuotias veistos ei edelleenkään kestä.   

Pintakonservoinnissa puhdistettiin veistoksen pinnalle sadan vuoden aikana kertyneet lika-, ilmansaaste- ja kalkkeumakerrokset. Myös sinivihreää patinakerrosta siistittiin, jotta veistoksen yksityiskohtaiset muodot ja ilmeikkyys tulisivat paremmin esiin. Teoksen pintaan tehtiin lopuksi suojavahaus. Konservoinnista vastasi HAM Helsingin taidemuseo. Havis Amanda kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo hallinnoi. 

Lisätietoja Havis Amandan veistoskokonaisuudesta.