Tutkimus: Stressinhallinta korostuu pandemian kaltaisessa kriisissä
26.8.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Puutteet työyhteisön toimivuudessa ja johtamisen oikeudenmukaisuudessa puolestaan ennakoivat henkilöstön jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä edelleen kriisin aikana. Seurantatutkimuksen tulokset antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohta ulkoinen kriisi, kuten pandemia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimushanke Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla osoittaa, että toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille kriiseistä riippumatta. Samalla havaittiin, että työkuormituksen hallinta on erityisen tärkeä työkykyä ja palautumista tukeva tekijä kriisiaikana.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia pandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022. Syksyn 2022 Kunta10-kyselyyn lisättiin kysymyksiä koronapandemian seurauksista omassa työssä ja omalle työhyvinvoinnille.
Koronapandemia toi mukanaan merkittäviä muutoksia eri kunta-alan töissä. Töitä organisoitiin uudelleen: osin siirryttiin etätöihin ja esimerkiksi terveysalalla henkilöstöä siirrettiin huolehtimaan koronatestauksesta sekä infektion torjunnan ja hoidon etulinjaan.
Pandemian iskiessä myös aiemmat riskitekijät vaikuttavat
Tutkimuksessa havaittiin, että pandemia-aikaa edeltäneet psykososiaaliset riskitekijät, kuten johtamisen epäoikeudenmukaisuus tai toimimaton työyhteisö, selittivät kuulumista alentuneen ja pandemia-ajassa heikkenevän työkyvyn kehityspolulle. Toisaalta havaittiin, että toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus olivat hyvinvoinnille tärkeitä kaikkina ajankohtina. Työstressi oli voimakkaammin yhteydessä työkykyyn ja palautumiseen pandemia-aikana kuin sen jälkeen.
– Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta arvioi.
– Tuloksemme antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohtaa ulkoinen kriisi. On tärkeää tunnistaa stressitekijöitä ja luoda ennalta toimintamalleja, joiden avulla stressinhallintaan voidaan vaikuttaa pandemian aikana tai muussa kriisitilanteessa, Ervasti korostaa.
Terveysalalla koettiin arvostuksen kasvua, mutta myös suurinta kuormitusta
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen omaan työhönsä melko paljon tai paljon, ja vaikutukset olivat enimmäkseen kielteisiä. Kielteisiä kokemuksia oli erityisesti opettajilla, pelastajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa muutokset pidettiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.
Pandemia lisäsi erityisesti terveysalan ja opetushenkilöstön kokemaa henkistä kuormitusta. Terveysalan henkilöstö koki kuitenkin useimmin myös, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.
Vuonna 2020 47 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö näytti osaltaan suojanneen pandemian kielteisiltä vaikutuksilta. Työkyky heikentyi eniten niillä, jotka siirrettiin toisiin tehtäviin.
Koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaoloja myöhemminkin
Tutkimuksessa selvitettiin myös koronan sairastamisen vaikutusta sairauspoissaoloihin tulevaisuudessa. Vuonna 2020 raportoitu koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä vuosina 2021–2022, vaikka vastaajien yksilölliset riskitekijät ja pandemia-aikaa edeltävät sairauspoissaolot otettiin huomioon.
Palvelu- ja hoitoalojen ammateissa koronainfektion tuoma riski tuleviin sairauspoissaoloihin oli suurin.
– Koronapandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta näyttäisi lisänneen sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa. Tätä voi pitää jossain määrin yllättävänä. Mahdolliset selitykset voivat liittyä long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin, lisääntyneeseen herkkyyteen sairastua muihin tauteihin, mielenterveyteen aiheutuneisiin vaikutuksiin tai sairauspoissaolokäyttäytymisen muutoksiin, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta arvioi.
Tutustu tutkimukseen
Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla (Julkari.fi)
Lisätiedot
- Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2806, jenni.ervasti@ttl.fi
- Erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2509, johanna.kausto@ttl.fi
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2636, matti.joensuu@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme