Tutkimus: Stressinhallinta korostuu pandemian kaltaisessa kriisissä
Puutteet työyhteisön toimivuudessa ja johtamisen oikeudenmukaisuudessa puolestaan ennakoivat henkilöstön jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä edelleen kriisin aikana. Seurantatutkimuksen tulokset antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohta ulkoinen kriisi, kuten pandemia.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 26.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimushanke Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla osoittaa, että toimiva työyhteisö ja johtamisen oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä tekijöitä työntekijöiden hyvinvoinnille kriiseistä riippumatta. Samalla havaittiin, että työkuormituksen hallinta on erityisen tärkeä työkykyä ja palautumista tukeva tekijä kriisiaikana.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa seurattiin kuntatyöntekijöiden hyvinvointia pandemiaa edeltäneestä ajasta syksyyn 2022. Syksyn 2022 Kunta10-kyselyyn lisättiin kysymyksiä koronapandemian seurauksista omassa työssä ja omalle työhyvinvoinnille.
Koronapandemia toi mukanaan merkittäviä muutoksia eri kunta-alan töissä. Töitä organisoitiin uudelleen: osin siirryttiin etätöihin ja esimerkiksi terveysalalla henkilöstöä siirrettiin huolehtimaan koronatestauksesta sekä infektion torjunnan ja hoidon etulinjaan.
Pandemian iskiessä myös aiemmat riskitekijät vaikuttavat
Tutkimuksessa havaittiin, että pandemia-aikaa edeltäneet psykososiaaliset riskitekijät, kuten johtamisen epäoikeudenmukaisuus tai toimimaton työyhteisö, selittivät kuulumista alentuneen ja pandemia-ajassa heikkenevän työkyvyn kehityspolulle. Toisaalta havaittiin, että toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus olivat hyvinvoinnille tärkeitä kaikkina ajankohtina. Työstressi oli voimakkaammin yhteydessä työkykyyn ja palautumiseen pandemia-aikana kuin sen jälkeen.
– Vaikka toimiva työyhteisö ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä kaikkina aikoina, näiden tekijöiden heikko taso kriisin alkaessa ennakoi jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä kriisin aikana, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta arvioi.
– Tuloksemme antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohtaa ulkoinen kriisi. On tärkeää tunnistaa stressitekijöitä ja luoda ennalta toimintamalleja, joiden avulla stressinhallintaan voidaan vaikuttaa pandemian aikana tai muussa kriisitilanteessa, Ervasti korostaa.
Terveysalalla koettiin arvostuksen kasvua, mutta myös suurinta kuormitusta
Tutkimuksen mukaan 58 prosenttia kunta-alan vastaajista koki pandemian vaikuttaneen omaan työhönsä melko paljon tai paljon, ja vaikutukset olivat enimmäkseen kielteisiä. Kielteisiä kokemuksia oli erityisesti opettajilla, pelastajille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyössä sekä työntekijäammateissa muutokset pidettiin useammin joko neutraaleina tai myönteisinä.
Pandemia lisäsi erityisesti terveysalan ja opetushenkilöstön kokemaa henkistä kuormitusta. Terveysalan henkilöstö koki kuitenkin useimmin myös, että pandemia-aika lisäsi oman ammatin arvostusta.
Vuonna 2020 47 prosenttia vastaajista kertoi siirtyneensä osittain tai kokonaan etätyöhön. Etätyö näytti osaltaan suojanneen pandemian kielteisiltä vaikutuksilta. Työkyky heikentyi eniten niillä, jotka siirrettiin toisiin tehtäviin.
Koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaoloja myöhemminkin
Tutkimuksessa selvitettiin myös koronan sairastamisen vaikutusta sairauspoissaoloihin tulevaisuudessa. Vuonna 2020 raportoitu koronavirustartunta lisäsi sairauspoissaolojen riskiä vuosina 2021–2022, vaikka vastaajien yksilölliset riskitekijät ja pandemia-aikaa edeltävät sairauspoissaolot otettiin huomioon.
Palvelu- ja hoitoalojen ammateissa koronainfektion tuoma riski tuleviin sairauspoissaoloihin oli suurin.
– Koronapandemian alkuvaiheessa raportoitu tartunta näyttäisi lisänneen sairauspoissaolojen riskiä jopa kahden vuoden seurannassa. Tätä voi pitää jossain määrin yllättävänä. Mahdolliset selitykset voivat liittyä long covidiin eli pitkittyneeseen koronatautiin, lisääntyneeseen herkkyyteen sairastua muihin tauteihin, mielenterveyteen aiheutuneisiin vaikutuksiin tai sairauspoissaolokäyttäytymisen muutoksiin, johtava tutkija Matti Joensuu Työterveyslaitoksesta arvioi.
Tutustu tutkimukseen
Koronapandemian seuraukset ja resilienssiä tukeneet tekijät kunta-alalla (Julkari.fi)
Lisätiedot
- Johtava tutkija Jenni Ervasti, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2806, jenni.ervasti@ttl.fi
- Erikoistutkija Johanna Kausto, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2509, johanna.kausto@ttl.fi
- Johtava tutkija Matti Joensuu, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2636, matti.joensuu@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
The Finnish Institute of Occupational Health will no longer diagnose occupational asthma in relation to building moisture damage10.11.2025 07:30:00 EET | Press release
The Finnish Institute of Occupational Health has decided to stop diagnosing of occupational asthma related to building moisture damage because there are no medical grounds for the diagnosis. The number of cases of occupational asthma related to moisture damage has decreased and only a few have been diagnosed in recent years. Occupational health care will still investigate work-related asthma symptoms. Employers’ responsibilities and obligations to take care of a good quality indoor air and work environment will also remain unchanged.
Diagnostiseringen av yrkesastma relaterad till en fuktskada upphör vid Arbetshälsoinstitutet10.11.2025 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutet har beslutat att upphöra med att konstatera yrkesastma relaterad till en fuktskada, eftersom medicinska grunder saknas för diagnostiken. Antalet fall av yrkesastma relaterade till en fuktskada har minskat och endast ett fåtal har diagnostiserats under de senaste åren. Arbetsrelaterade astmasymtom utreds fortfarande inom företagshälsovården. Arbetsgivarnas ansvar och skyldigheter att sörja för en bra inomhusluft och en god arbetsmiljö förblir också oförändrade
Kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnosointi Työterveyslaitoksessa päättyy10.11.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitos on päättänyt luopua kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman toteamisesta, koska lääketieteelliset perusteet diagnostiikalle puuttuvat. Kosteusvaurioon liittyvien ammattiastmojen määrä on vähentynyt ja niitä on diagnosoitu vain muutamia viime vuosina. Työhön liittyvät astmaoireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa. Myös työnantajien vastuut ja velvollisuudet hyvästä sisäilmasta ja työympäristöstä huolehtimisesta säilyvät ennallaan.
Kutsu 11.11.2025 Demography Talks -webinaariin: Työttömyys, terveys ja työkyky – mitkä tekijät edistävät ja mitkä hankaloittavat työllistymistä?3.11.2025 08:34:50 EET | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista. Aiheena 11.11..2025 klo 14–15 on Työttömyys, terveys ja työkyky. Millaisia ovat tehokkaat työllistämistä edistävät keinot? Millaisia diagnosoituja sairauksia työttömillä työnhakijoilla on, ja miten ne ovat yhteydessä myöhempään työllistymiseen?
Inom företagshälsovården passar en storlek inte alla – en ny modell tillgodoser behoven på små arbetsplatser3.11.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Många små arbetsplatser upplever att det är arbetskrävande och dyrt att ordna företagshälsovård. Arbetshälsoinstitutets nya verksamhetsmodell stöder samarbetet mellan företagshälsovården och små arbetsplatser och styr till att utnyttja begränsade resurser på ett effektivt sätt. Modellen har utvecklats tillsammans med aktörer inom företagshälsovården och små arbetsplatser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme