Vihreiden Bella Forsgren: “Hallituksen tavoittelemaa kasvua ei todellakaan saada aikaan opiskelijoita kurittamalla”

Opiskelijabarometrin asumisen raportin (2022) mukaan 23% opiskelijoista asuu yleistä vuokratasoa edullisemmassa opiskelija-asunnossa. Opiskelija-asuntoja ei kuitenkaan riitä kaikille ja jonot niihin ovat opiskelupaikkakunnilla suuret. Esimerkiksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOASin asuntoja riittää tällä hetkellä noin joka neljännelle opiskelijalle. Orpon-Purran hallitus leikkasi opiskelija-asumisen investointiavustuksia, millä on vaikutuksia uusien asuntojen rakentamiseen. Opiskelija-asuntojen tarvetta nostaa hallituksen päätösten lisäksi koulutustason nostoon liittyvät aloituspaikkojen lisäykset. 

– Tämä yhtälö on aivan käsittämätön ja ajaa opiskelijat hyvin tukalaan tilanteeseen. Koulutustasoa on nostettava ja on tärkeää, että aloituspaikkoja on saatu lisää. Kuitenkin, kun vuokra-asunto pitää etsiä yksityisiltä markkinoilta samaan hintaan muiden kanssa, on monen turvauduttava töihin tai opintolainan jälkeen toimeentulotukeen, Forsgren huokaa. 

Kelan laskujen mukaan muutos ajaisi 19 000 toimeentulotuen tarpeeseen, mistä kertyisi lähes 6,6 miljoonaa euroa lisämenoja. Ennen toimeentuloon turvautumista opiskelijoiden on kuitenkin turvauduttava opintolainaan. Vuonna 2022 korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli jo 22 660 euroa. Opintolainakanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2017 ja korkoavustusta saavien määrä oli vuonna 2022 tuhat henkilöä, mikä oli 60% aiempaa enemmän. 

– Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka tulee elää velaksi. Opintolainan korot ovat nousseet muiden korkojen mukana ja samaan aikaan korkeakoulutettujen työllisyystilanne heikentynyt. Hallitus ei joko näe isoa kuvaa tai se ei välitä siitä, enkä tiedä kumpi on huonompi vaihtoehto, toteaa Forsgren. 

Opiskelijoiden huoli toimeentulosta on yksi merkittävimmistä hyvinvointia ja jaksamista heikentävistä asioista. Korkeakouluopiskelijat voivat jo tällä hetkellä selvästi heikommin, kuin koko aikuisväestö, sillä opiskelijoista kolmanneksella on ahdistuksen ja masennuksen oireita. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläköityminen on ollut kasvussa ja mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on lähes tuplaantunut 2000-luvun aikana. 

– Opiskelijoiden pahoinvointi heikentää oppimista ja viivästää opintoja. Jos opiskelijat valmistuvat jo valmiiksi uupuneina, eivät he pysty siirtymään työelämään. Hallituksen tavoittelemaa kasvua ei todellakaan saada aikaan tällaisella politiikalla, Forsgren päättää.