Tutkimus: Lisääntyvä algoritmien ja tekoälyn käyttö työntekijöiden valvonnassa heikentää työhyvinvointia
Algoritmien käyttö johtamisessa ja työntekijöiden valvonnassa on yleistynyt varastotyössä ja puhelinmarkkinoinnissa. Näillä toimialoilla työskentelevistä jopa 87 prosenttia johdetaan tietojärjestelmien avulla, osin automatisoidusti tekoälyllä. Lisääntyvä algoritmijohtaminen heikentää merkittävästi työhyvinvointia.

Vaikutukset käyvät ilmi tänään julkaistusta kyselytutkimuksesta, joka on toteutettu osana eurooppalaista tekoälyn käyttöä johtamisessa koskevaa tutkimushanketta. Hanketta koordinoi Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö ja koko hankkeen toteutuksesta vastaa brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies. Kyselytutkimuksen Suomea koskevista tuloksista raportin on toteuttanut Työterveyslaitoksen tutkija Jere Immonen.
– Algoritmeja käytetään työn johtamisessa monin eri tavoin. Kyselyyn vastanneista 67 prosenttia kertoi, että heidän työnopeuttaan seurataan tietojärjestelmien avulla. Yli puolet kertoi, että niillä valvotaan heidän työnsä laatua ja taukojen pitämistä, sanoo Immonen.
Raportissa tarkasteltiin algoritmijohtamisen muotojen ja laajuuden ohella sen vaikutuksia työntekijöiden työoloihin ja hyvinvointiin. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 1381 varastotyössä ja telemarkkinoinnissa työskentelevää työntekijää.
– Aineistosta käy ilmi, että työntekijöiden hyvinvointi oli selvästi matalampaa niissä työpaikoissa, joissa algoritmeja käytettiin työntekijöiden valvonnassa enemmän. Algoritmijohtaminen näyttää heikentävän niin työtyytyväisyyttä, motivaatiota kuin luottamusta työpaikoilla. Samalla stressi lisääntyy, Immonen sanoo.
Tutkimuksen mukaan algoritmijohtamisen negatiivisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä. Se vaatii myös sääntelyä, sillä algoritmijohtamista hyödynnetään paljon toimialoilla, joilla työntekijän asema on muutenkin heikko. Esimerkiksi tänä vuonna hyväksytty alustatyödirektiivi parantaa tilannetta vain osittain.
– Algoritmijohtamisen ei välttämättä tarvitse heikentää työntekijöiden asemaa. Se edellyttää erityisesti sitä, että työntekijät tietävät, miten algoritmeja käytetään, ja että he voivat osaltaan vaikuttaa niiden käyttöön. Valitettavasti nämä edellytykset eivät toteudu varastotyössä ja telemarkkinoinnissa kovin hyvin. Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä työnantajansa viestintään tai koki voivansa vaikuttaa päätöksiin algoritmien käytöstä, Immonen toteaa.
Tutkimus Johtajana tietokone: algoritmisen johtamisen vaikutuksia työntekijöihin on toteutettu osana kaksivuotista eurooppalaista Digital programme: Algorithms at the workplace -tutkimushanketta. Koko hanketta koordinoi brysseliläinen ajatushautomo Foundation for European Progressive Studies (FEPS) ja Suomessa Kalevi Sorsa -säätiö. Hankkeessa on mukana myös kuusi ajatushautomoa muista Pohjoismaista. Raportti julkaistaan Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla 27.8. klo 2.00.
Tutkimusta varten on saatu Euroopan parlamentin taloudellista tukea. Hankkeen tukemiseen on osallistunut myös pohjoismaisia ammattijärjestöjä, Suomessa Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuuden palkansaajat TP.
Tutkimushankkeen tuloksia esitellään tiistaina 17.9.2024 kello 9–11 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Keskustelutilaisuuden How algorithms and AI reshape workplaces and the world? pääpuhuja on kansainvälisen työjärjestö ILO:n tekoälyyn erikoistunut ekonomisti Uma Rani. Tilaisuuteen voi ilmoittautua tapahtumasivulta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri FinérKalevi Sorsa -säätiö
Puh:041 501 2317lauri.finer@sorsafoundation.fiLiitteet
Kalevi Sorsa -säätiö
Kalevi Sorsa -säätiö on sosialidemokraattinen ajatuspaja. Se edistää oikeudenmukaista ekologista siirtymää tuottamalla julkaisuja, tapahtumia ja puheenvuoroja julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kalevi Sorsa -säätiö
Tutkimusraportti: sukupolvenvaihdosten verotuki alensi perintö- ja lahjaveroa keskimäärin 76 000 eurolla12.3.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön raportti osoittaa, että perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus pienensi valtion verotuloja vuosina 2020–2024 yhteensä miljardilla eurolla. Hyötyjiä olivat noin 13 000 suomalaista, joiden vero aleni keskimäärin 76 000 eurolla. Erityisesti vauraat suvut ovat hyödyntäneet verotukea lahjoituksissa, joissa se alensi veroa keskimäärin 77 prosenttia verrattuna veroon, joka maksettaisiin samansuuruisesta lahjasta ilman verotukea.
Kalevi Sorsa -palkinto historioitsijoille Marjaliisa ja Seppo Hentilälle4.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Vuoden 2024 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty historioitsijoille Marjaliisa Hentilälle ja Seppo Hentilälle heidän teoksistaan, jotka tarkastelevat suomalaisen yhteiskunnan kamppailuja sen ensimmäisinä vuosikymmeninä Ester ja Kaarlo Juho Ståhlbergin elämän kautta. Teokset käsittelevät Suomen ensimmäisen presidentin ja hänen puolisonsa keskeistä roolia oikeusvaltion puolustajina aikana, jolloin demokratian periaatteet olivat vakavassa vaarassa.
Tutkimusraportti: Pääomatuloverokilpailu on kiihtynyt Euroopassa ja johtaa veromenetyksiin myös Suomessa4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisema tutkimusraportti tarkastelee pääomatulojen verotusta 15 Euroopan maassa. Useimmissa niistä on käytössä varakkaille suunnattuja veroetuja. Lisäksi viime vuosina yhä useammat maat ovat räätälöineet verohelpotuksia erityisesti ulkomailta muuttaville. Suomi on erityisen herkkä näiden verohelpotuksien aiheuttamille veromenetyksille. Raportti esittää verovälttelyn pysäyttämiseksi pääomatulojen minimiveroa EU:ssa.
ENNAKKOTIETO: Uusi tutkimusraportti paljastaa pääomatuloverokilpailun kiihtymisen ja sen vaikutukset verovälttelyyn Suomessa31.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tiistaina 4.2. julkaistava tutkimusraportti tarkastelee pääomatuloverokilpailun ja siihen liittyvän verovälttelyn nykytilaa tutkimusten ja tilastojen valossa. Raportti käsittelee tarkemmin viimeaikaisia muutoksia 15 Euroopan maassa, joihin kuuluvat neljän Pohjoismaan lisäksi suurimmat EU-maat sekä tunnettuja verokeitaita.
MEDIAKUTSU: Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena 7.2.2025 – mitä tutkimus sanoo verotuksen ja kasvun suhteesta?29.1.2025 13:36:39 EET | Tiedote
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kolmannen Veroareenan perjantaina 7.2.2025 Helsingin Oodi-kirjaston Maijansalissa (Töölönlahdenkatu 4) klo 9.30–16.30. Tapahtumassa keskustellaan verotuksen ja kasvun suhteesta sekä kansainvälisen verotuksen uusimmista suuntauksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme