Pienvesien eliöstö toipunee – hitaasti

Ennallistamisen vaikutuksia selvitetään Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vetämässä turvetuotantoalueiden tutkimushankkeessa, jossa arvioidaan eri vuosina ennallistettujen tai vetettyjen turvetuotantoalueiden ympäristövaikutuksia. Tulokset auttavat arvioimaan toimenpiteiden pitkäaikaisvaikutuksia.

Oulun yliopiston tutkimus keskittyy entisten turvesoiden alapuolisten pienvesien bakteereihin ja pohjaeläimiin, joista muodostuu ravintoketjujen alimmat portaat. Ne ovat edellytys myös esimerkiksi kalakantojen palautumiselle.

Suomessa massiivisten ojitusten ennallistamisen vaikutuksista on seurantatietoa, mutta aiempaa tutkimusta nimenomaan turvetuotannosta poistuvien soiden alapuolisten vesistöjen biodiversiteetin palautumisesta ei juurikaan ole.

”Jos ekosysteemi on laajoilta alueilta kuivatettu ja tuhottu, mistä ja miten eliöt tulevat sinne takaisin? Ei ole varmuutta, milloin ne palautuvat tai palautuvatko lainkaan”, toteaa Oulun yliopiston professori Timo Muotka. ”EU:n uudet ennallistamistavoitteet kuitenkin pakottavat etsimään menetelmiä, joilla ennallistamisen onnistumista voidaan osoittaa. Historiasta tiedetään, että esimerkiksi entisten uitto-uomien kunnostus on onnistunut verraten hyvin, mutta turvetuotantoalueiden alapuolisten laajojen valuma-alueiden toipuminen on todennäköisesti hitaampaa.”

Tutkimuksessa vertaillaan noin 15, 10, 5 vuotta tai juuri ennallistettujen turvetuotantoalueiden alapuolisia vesistöjä luonnontilaisiin vesiin. ”Oletuksena on, että 15 vuotta sitten ennallistettujen vesien pitäisi selkeästi olla muuttumassa kohti luonnontilaa”, arvioi tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustonen. ”Näkyvät muutokset ovat hitaita. Ensin pitäisi palautua hydrologia eli esimerkiksi luonnollinen vedenpinta ja vuodenaikojen mukainen tulvimisrytmi, johon eliöt ovat sopeutuneet. Seuraavaksi toipunee vesikemia ja biologinen palautuminen tapahtuu viimeiseksi.”

”Pienvesien tilanne Suomessa on lohduton, ja on vaikea löytää paikkaa, jossa laajojen ojitusten vaikutus ei sotkisi tutkimusasetelmaa”, Muotka sanoo. Siksi uudet tutkimusalueet sijaitsevat erittäin lähellä ennallistettuja turvesoita.

”Aiemmissa tutkimuksissa ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia on tutkittu suppeasti ja yleensä vain lyhyen aikaa toimenpiteen jälkeen. Kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan kuitenkin pitkäaikaista seurantatietoa usean vuoden ajalta, sillä kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöt sekä kasvillisuus muuttuvat ajan saatossa”, tutkija Mirkka Visuri Sykestä kertoo.

Hanketta vetää Syke ja lisäksi siinä ovat mukana Luonnonvarakeskus Luke ja Oulun yliopisto. Alustavia tuloksia odotetaan ensi keväänä. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.

Maastoretki: Toimittajat voivat osallistua torstaina 29.8. Syken järjestämälle retkelle ennallistetuille turvetuotantoalueille Iissä ja Oulussa ja keskiviikkona 11.9. ENARI-hankkeen ohjausryhmän retkelle Sieviin. Vapaita paikkoja voi tiedustella Mirkka Visurilta (yhteystiedot alla).

Lue lisää: ENARI – Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ympäristövaikutusten seuranta ja arviointi