Suomalaisten usko lottovoittoon vaurastumisessa ei horju – moni kainostelee perintöjä

Suomalainen pitää todennäköisimpänä keinonaan vaurastua lottovoittoa (39 %), käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselystä.

Säännölliseen säästämiseen ja kulukuriin vaurastumisen väylänä uskoo 37 prosenttia vastaajista. Vasta kolmannella sijalla on perintö, jolla uskoo voivansa vaurastua 18 prosenttia vastaajista.

Danske Bankin yksityispankki palvelee pankin varakkaimpia asiakkaita ja heidän yhtiöitään. Yksityispankin johtaja Jarmo Kuljukka sanoo, että lottovoittajat ovat yksityispankin asiakaskunnassa marginaalissa.

”Toki heitäkin on, mutta tyypillinen asiakkaamme on vaurastunut perinnöllä tai yrityskaupalla. Viime vuosina päätään ovat nostaneet etenkin nuoremmat teknologia-alan yrittäjät, jotka ovat myyneet yrityksensä esimerkiksi pääomasijoittajille”, sanoo Kuljukka.

Yrittäjyydellä arvioi voivansa vaurastua 9 prosenttia vastaajista, kun hyväpalkkaisella työllä arvioi voivansa vaurastua 16 prosenttia vastaajista. Nuoremmat uskovat muita useammin yrittäjyyden olevan itselleen keino vaurastua.

Suomalaiset pitävät edelleen sijoittamista itselleen selvästi vähemmän mahdollisena tapana vaurastua kuin perinteistä säästämistä. 14 prosenttia suomalaisista kokee voivansa vaurastua sijoittajalla osakkeisiin tai arvopapereihin alle 500 euroa kuukaudessa, ja 10 prosenttia kokee voivansa vaurastua sijoittamalla osakkeisiin tai arvopapereihin yli 500 euroa kuukaudessa.

”Vain säästämällä harva vaurastuu, vaan raha täytyy laittaa myös töihin. Jos säästää tilille 20 vuoden ajan 200 euroa, kertyy 48 000 euron potti. Jos varat sijoittaa ja saa sijoituksille osakemarkkinoiden pitkän ajan keskituoton eli noin kahdeksan prosenttia, on 20 vuoden kuluttua kasassa 114 532 euroa. Aika on vaurastujan ystävä”, sanoo Kuljukka.

Perintöihin ja omaisuusjärjestelyihin liittyy leima

Yhä useampi suomalainen perii rahaa tai kiinteistöjä. Silti vain 18 prosenttia suomalaisista pitää perintöä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Vielä harvempi pitää hyväksyttävänä tapana vaurastua sitä, jos suku ja perhe kerryttävät varallisuutta henkilölle. Tällöin kyse voi olla vaikka ennakkoperinnön järjestämisestä.

Lottovoiton mainitsee hyväksytyimmäksi tavaksi vaurastua 29 prosenttia ja yrittäjyyden 22 prosenttia vastaajista.

Vuonna 2020 tyypillinen perintö oli noin 14 000 euroa*. Toisaalta tuhannet suomalaiset perivät joka vuosi summaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2020 yli 200 000 euron perinnön sai lähes 5 000 suomalaista.

”Suhteessa perintöjen yleisyyteen on kiinnostavaa, kuinka harva pitää sitä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Ehkä Suomessa yhä hieman kainostellaan perintöjä ja ajatellaan, että jokaisen olisi kartutettava omaisuutensa itse. Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi 14 000 euron perintö parantaa monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa ja toimii hyvänä pesämunana sijoittamiseen”, sanoo Kuljukka.

*Perinnönsaajien perintöosuuksien verotettavan arvon mediaani vuonna 2020 (Tilastokeskus)

Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus

Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.

Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).