Suomi sähköistyy: Uusia keskijänniteliittymä toimitetaan lähes kaksinkertainen määrä

Missä vihreä siirtymä ja energiamurros näkyvät? Ainakin jakeluverkkoyhtiön asiantuntijan työpöydällä. Uusia sähköliittymiä kysellään jatkuvasti, kun yritykset ja teollisuus sähköistävät toimintaansa.  

“Keskijänniteliittymä vaatii yleensä myös sen takana olevan sähköverkon rakentamista ja vahvistamista. Siksi toimitusajat ovat aina olleet pidempiä kuin pienjänniteverkossa. Vaikka olemme joutuneet karsimaan verkon kehitysinvestointeja valvontamenetelmämuutoksesta johtuen ja liittymien kysyntä on kasvanut edellisvuodesta niin keskijänniteliittymien toimitusajat eivät ole merkittävästi pidentyneet”, sanoo Carunan asiakas- ja myyntipäällikkö Lauri Latosaari.  

Keskijänniteliittymästä puhutaan, kun liitytään suoraan 20 kilovoltin keskijänniteverkkoon. Yleensä tämä on tarpeen, kun asiakkaan tehontarve ylittää 0,7 megavolttiampeeria. Uusia keskijänniteliittymäsopimuksia on toimitettu tänä vuonna jo 20 kappaletta, ja arvioilta saman verran lisää odotetaan loppuvuoden aikana. Viime vuonna keskijänniteliittymiä toimitettiin koko vuonna 30 kappaletta.  

Latosaari toimii Carunalla keskijännitteliittymien asiakasvastaavana. Neljän vuoden aikana energiamurros on mullistanut hänen työnkuvansa.  

“Kun aloitin Carunalla, ei asiakkailta tullut näin paljon kyselyitä uusista keskijännitteisistä sähköliittymistä. Sitten alkoi aurinkopaneelibuumi, kun ihmiset reagoivat nopeasti sähkön kohonneisiin hintoihin”, Latosaari sanoo.  

Nykyään trendinä ovat sähkövarastot eli akut. Niitä on tulossa Carunan verkkoon loppuvuodesta useampia. Kyselyitä akkujen liittämisestä verkkoon on tullut etenkin Lounais-Suomen alueelta. Akut auttavat tasaamaan tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa uusiutuvan energian lisääntyessä sähköverkoissa.  

“Meiltä pyydetään keskijänniteliittymää sähkövarastolle lähes päivittäin, sanoisin hiharavistuksena että 90 % kyselyistä on akkuja. Muutos on ollut mielettömän nopea. Erityisesti akkukyselyt ovat lisääntyneet rajusti vuoden 2024 aikana”, Latosaari sanoo. 

Myös datakeskusten lisääntyminen ja sähköautoilu vaativat uusia sähköliittymiä.   

“Sähköverkko ei meinaa pysyä sähköistymisessä perässä. Meidän olisi investoitava sähköverkon kapasiteetin kasvattamiseen, jotta sähköverkosta ei tule pullonkaulaa vihreälle siirtymälle. Valitettavasti sääntelyn kiristyminen tarkoittaa, että yhteiskunnan tarvitsemia ennakoivia verkonkehitysinvestointeja ei pystytä tällä hetkellä halutussa mittakaavassa toteuttamaan”, Latosaari sanoo.