Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko
Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta:
Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan.
Suomen meriympäristön tila on arvioitu laajan asiantuntijaverkon voimin Suomen ympäristökeskuksen johdolla. Tila-arvio perustuu tieteellisiin ja tarkistettuihin tuloksiin. Aineistona on käytetty merialueelta vuosina 2017–2022 kerättyä, yli sataan merenhoidon indikaattoriin pohjautuvaa seurantatietoa. Näiden avulla voidaan arvioida. miten Suomen merialueet voivat. Osaa niistä on seurattu vuosikymmeniä, mutta osa on uudempia.
Suojelutoimilla voidaan parantaa meriluontoa
Itämeren tila-arviossa meriluonnon monimuotoisuutta tarkastellaan merinisäkkäiden, lintujen, kalojen, planktonyhteisöjen, merenpohjan elinympäristöjen ja ravintoverkon avulla. Meriluonto on ahtaalla rehevöitymisen ja monien muiden ihmisen aiheuttamien häiriötekijöiden takia. Merenpohjan ja ulappaekosysteemin kasvi- ja eläinyhteisöissä rehevöitymistä suosivat lajit ovat yleistyneet. Meriluonto on keskimäärin paremmassa kunnossa Pohjanlahdella kuin eteläisemmillä Suomen merialueilla. Tilan paranemista nähdään muun muassa harmaahylkeen, kalojen ja joidenkin merilintujen populaatioiden kohdalla.
“Suojelutoimenpiteillä voidaan parantaa tai ennallistaa meriluontoa, kun ne kohdistetaan oikein ja toteutetaan tarpeeksi laajasti. Tämä näkyy mm. kalastusrajoitusten myönteisenä vaikutuksena Saaristomeren kuhakannassa tai vieraspetojen poiston hyvinä tuloksina merilintukantojen poikastuotossa”, tila-arvion koordinaattori, tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen Suomen ympäristökeskuksesta tiivistää.
Rehevöityminen ja ihmisen toiminta suurimmat syyt Itämeren heikkoon tilaan
Pääasialliset syyt Itämeren heikentyneeseen tilaan ovat ihmisen toiminta merellä ja rannalla ja varsinkin valuma-alueelta tuleva rehevöittävä kuormitus. Merellä erityisesti meriliikenne ja kalastus heikentävät meren tilaa. Rannalla rakentaminen, virkistyskäyttö, veneily ja näihin liittyvät rakenteet ja ruoppaukset ovat pääasiallisia syitä meriluonnon heikkoon tilaan.
Maalta tulevaa kuormitusta on pyritty vähentämään jo kauan, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä, ja ravinnekuormitus on edelleen Itämeren suurin ongelma. Se ei ole kuitenkaan lisääntynyt millään merialueella, ja pistekuormitus on vähentynyt laajalti. Varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä meren rehevää tilaa ylläpitävät mereen aiemmin ihmistoiminnan vaikutuksesta päätyneet ravinteet, ns. sisäiset ravinnevarastot.
Ongelmana myös vieraslajit, roskaantuminen ja vedenalainen melu
Vieraslajien määrä Suomessa on kasvanut ja monien haitallisten vieraslajien levinneisyys kattaa koko Suomen merialueen. Merten roskaantuminen näkyy erityisesti Suomenlahden, Saaristomeren ja Perämeren rannoilla, mutta roskien määrä rannoilla on laskenut seurantajakson aikana. Merenkulun aiheuttama vedenalainen melu on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana, ja Suomenlahti onkin jatkuvan melun osalta heikossa tilassa.
Tavoitteena meriympäristön hyvä tila
Vaikka vuoden 2018 ja vuoden 2024 välisissä tila-arvioissa ei näy suuria muutoksia, on meren tila pidemmässä seurannassa monilta osin kohentunut. Erityisesti rannikon pohjaeläinten, ympäristömyrkkyjen ja rantaroskien suhteen tila on parantunut, kun seurataan meren tilaa pidemmältä ajalta. Meren tila-arvio on tietopohja meren tilan parantamiseksi tehtäville toimille. Uudet toimenpiteet valmistuvat vuonna 2027.
Suomen merenhoitosuunnitelman tila-arvio laadittiin edellisen kerran vuonna 2018. Aikaisemmista raporttimuotoisista tila-arvioista poiketen aineisto on esitetty verkkosivumuotoisena, jolloin lukijan on helpompi löytää häntä kiinnostavat teemat. Lisäksi on mahdollista tutustua tilaa ja tavoitteita taustoittaviin ja syventäviin aineistoihin. Tila-arvio löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta ymparisto.fi: Suomen meriympäristön tila 2024.
Lisätietoja:
Suomen ympäristökeskuksen yhteyshenkilö:
Samuli Korpinen
samuli.korpinen@syke.fi
puh. +358 40 661 8977
Ympäristöministeriön yhteyshenkilö:
Jan Ekebom
jan.ekebom@gov.fi
puh. +358504351286
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteyshenkilö:
Janne Suomela
janne.suomela@ely-keskus.fi
puh. +358407699072
Julkaisun tiedot:
Suomenkielinen verkkojulkaisu: Meriympäristön tila 2024
Ruotsinkielinen verkkojulkaisu: Havsmiljöns tillstånd i Finland 2024
Piepponen H, Laamanen-Nicolas L, Korpinen S, Back M, Ekebom J, Suomela J, Lahtinen T, Paavilainen P & Rinne H (2024) Suomen meriympäristön tila 2024. Verkkojulkaisu, https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/meri/suomen-meriympariston-tila-2024. Suomen ympäristökeskus.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme