Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2024: Sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva
Lämmin alkukesä aikaisti sinilevähavaintoja etenkin Suomenlahden merialueilla. Sinileväkukintojen huippu koettiin eteläisillä ja lounaisilla rannikko- ja avomerialueilla kesä-heinäkuun aikana. Sisävesillä sinilevätilanne oli kesän aikana muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva, ja runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Tänä kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului 372 havaintopaikkaa, joista 270 sijaitsi sisävesillä ja 102 rannikolla. Sisävesillä noin puolessa paikoista ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja, kun taas merialueen havaintopaikaistoista vain kolmannes pysyi sinilevättömänä läpi kesän.
Seurannassa mukana olevilla paikoilla sinilevätilanne käydään arvioimassa kerran viikossa neliportaisella asteikolla: ei sinilevää, hieman sinilevää, runsaasti sinilevää tai erittäin runsaasti sinilevää. Runsaita tai erityisen runsaita sinilevätilanteita ilmeni 26 prosentissa sisävesien ja 36 prosentissa merialueiden havaintopaikoista.
Seurannan havaintopaikkojen lisäksi kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta lähes 2 500 havaintoa sinilevätilanteesta. Kansalaisten havainnoissa 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.
Linkki sisävesien sekä rannikko- ja saaristoalueiden sinileväbarometreihin Järvi-meriwikissä
Kesän 2024 havainnot sisävesillä, rannikoilla ja avomerialueilla
Kesäkuun sinilevätilanne sisävesillä oli alkukesälle tyypillisen rauhallinen. Juhannuksen yli jatkuneen lämpimän sään seurauksena sinilevän määrä lisääntyi juhannuksen jälkeen, ja sinilevää havaittiin hetkellisesti hieman enemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Heinäkuussa sinilevän määrä vaihteli hieman viikkojen välillä, mutta tilanne pysyi rauhallisena ja sinilevää esiintyi jopa hieman vähemmän kuin tyypillisesti heinä-elokuun vaihteessa. Heinäkuussa tehtiin yksittäisiä sinilevähavaintoja myös Lapissa. Elokuun lämmin sää lisäsi jälleen sinileväkukintoja, joita esiintyi hieman loppukesälle tyypillistä enemmän. Runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Alkukesän lämpimän sään ja varhaisessa vaiheessa lämmenneen meriveden seurauksena pintaleväesiintymien havainnot lisääntyivät Suomenlahden rannikolla kesäkuussa aikaisemmin kuin tyypillisesti. Heinäkuun loppupuolella sinilevän määrä runsastui Suomen eteläisillä ja lounaisilla rannikkoalueilla, ja sinilevähavaintoja ilmoitettiin keskimääräistä enemmän verrattuna vuosien 1998–2023 heinä-elokuun vaihteeseen. Elokuun alussa sinilevän määrä hieman väheni, ja oli ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Sinilevää esiintyi lähinnä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, mutta havaintoja tehtiin pitkin rannikkoa aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.
Alkukesän lämpö aikaisti sinilevähavaintoja myös Suomenlahden avomerialueilla. Sekä itäisellä että läntisellä Suomenlahdella sinileväkukinnan huippu saavutettiin kesäkuun lopulla. Selkämerellä ja Ahvenanmerellä sinilevä alkoi runsastua heinäkuun puolessa välissä. Näillä merialueilla sinileväkukinnan huippu saavutettiin heinäkuun lopussa. Elokuun alun viilentynyt ja sateinen sää sekä vesimassaa sekoittavat tuulet vähensivät sinileväkukintoja avomerialueilla. Perämerellä sinilevää havaittiin lähinnä rannikkoalueilla.
Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä. Harmaa taustaväri kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot.
Kesän lopussa avomeren sinileväbarometreista määritetään sinileväkukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa vuosien välisen vertailun. Barometritiedon perusteella tehdyn kokonaisarvion mukaan tänä vuonna sinilevää havaittiin itäisellä Suomenlahdella keskimääräistä enemmän. Suuren sinilevämäärän idässä selitti todennäköisesti Itämeren pääaltaalta pohjavirtausten mukana kulkeutuneet ravinteet ja niiden sekoittumisen pintaveteen. Lisäksi sinileväkukintaa selittää etenkin lämmin kesäkuun loppupuoli. Läntisellä Suomenlahdella ja Selkämerellä sinileväkukinta oli tyypillisen runsas. Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 satelliitin OLCI-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa.
Kaikki kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.
Mallinnukseen perustuva sinileväkukintojen riskiarvio ennusti sinilevän esiintymistä avomerialueilla tarkasti
Kesää 2024 koskeva sinileväriskiarvio avomerialueille laadittiin kesäkuun alussa tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä käyttäen lähtötietoina Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi käytettiin kaupallisen liikenteen aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan materiaalia sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Laadittu sinileväriskiarvio pystyi tarkasti ennustamaan sinilevien alueellisen jakauman ja runsauden Suomea ympäröivillä avomerialueilla. Ennuste pystyi erottamaan alueet, joilla sinileväkukintoja ei havaittu, ja joilla oli runsaita kukintoja. Toteutuneessa sinilevärunsaudessa on pienipiirteistä alueellista vaihtelua, jota malliennuste ei pysty kuvaamaan.
Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Suomen ympäristökeskus Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa, ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Viikoittainen valtakunnallinen tilannekatsaus julkaistiin tänä vuonna ajalla 20.6.–8.8., ja sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti.
Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantaa sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.
Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. Syke tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on mukana sinileväseurannassa jo viidettä vuotta. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai Vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.
Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain Syken ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös noin 70 järvialueella.
Syke kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä tänäkin vuonna!
Valtakunnallinen levätiedotus
- Valtakunnallinen leväseuranta (Järvi-meriwiki)
- Itämeri.fi-levähavaintosivu
- Vesi.fi
- Havaintolähetti
- Levätilannekooste
- Ilmatieteen laitos, merisää ja Itämeri
Kesän satelliittihavainnot löytyvät Tarkka-palvelusta
Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä:
Valtteri Toikka, Valtteri.Toikka@syke.fi, puh. 0295 251 364
Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15
Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme