Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
”Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen EDP-velka oli toisen vuosineljänneksen lopussa tasan 80 prosenttia, eli velkasuhde nousi nyt uudelle kymmenluvulle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Mustonen sanoo.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 77,4 %.
Julkisyhteisöjen EDP-velan suhde bruttokansantuotteeseen ylitti 60 prosentin rajan vuonna 2013. 70 prosentin yli mentiin vuonna 2020.
”Velkasuhteeseen vaikuttaa paitsi velan määrä, myös bruttokansantuotteen arvo. Velkasuhde voi siis pienentyä, vaikka velan absoluuttinen määrä kasvaa. Tämä edellyttää sitä, että talous kasvaa enemmän kuin velka”, Mustonen toteaa.
Suomen bruttokansantuotteen kehitys on kuitenkin ollut viime vuosina vaisua. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä BKT:n volyymi kasvoi kausitasoitettuna 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
EDP-velan BKT-suhde on velan kasvusta huolimatta yhä pienempi kuin EU:ssa ja euroalueella keskimäärin. Euroalueella velkasuhde oli vuoden ensimmäisen neljänneksen päätteeksi 88,7 prosenttia ja koko EU:ssa 82,0 prosenttia.
Eurostat julkaisee toisen vuosineljänneksen tiedot 22.10.
Valtionhallinnon velka kasvoi lähes 15 miljardia vuodentakaisesta
Julkisyhteisöjen velasta valtaosan muodostaa valtionhallinnon velka, jota oli toisen neljänneksen lopussa yhteensä 184,4 miljardia euroa. Velan määrä kasvoi 5,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä ja noin 14,9 miljardia vuotta aiemmasta.
”Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi edellisestä neljänneksestä 4,1 miljardia euroa ja lyhytaikaisten, alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta 1,1 miljardia euroa”, Mustonen kertoo.
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,6 miljardilla eurolla edellisestä neljänneksestä ja oli yhteensä 35,8 miljardia euroa. Vuotta aiempaan verrattuna velkasumman kasvu oli noin 1,7 miljardia.
Sosiaaliturvarahastojen velka pysyi ennallaan 1,5 miljardissa.
”Viimevuotiseen verrattuna sosiaaliturvarahastojen velka on kuitenkin pienentynyt reilulla miljardilla eurolla.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna MustonenYliaktuaari
Puh:029 551 3651anna.mustonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Elinajanodotteet uuteen ennätykseen vuonna 2024 – kuolleiden määrä laski selvästi29.4.2025 08:02:18 EEST | Tiedote
Vastasyntyneen elinajanodotteet nousivat viime vuonna ennätyksellisen korkealle. Ennakollinen elinajanodote oli pojilla 79,6 vuotta ja tytöillä 84,8 vuotta. Pojilla elinajanodote kasvoi 0,7 vuodella ja tytöillä 0,6 vuodella verrattuna vuoteen 2023.
Maahanmuutto väheni tammi-maaliskuussa25.4.2025 08:04:22 EEST | Tiedote
Maahanmuutto Suomeen väheni alkuvuonna. Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 10 379 henkeä, mikä on 5 349 vähemmän kuin vuosi sitten. Suomesta ulkomaille muutti 3 213 henkeä, 18 vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Tiedot perustuvat maaliskuun väestön ennakkotilastoon.
Lopettaneiden yritysten määrä ennätystasolla 2024 – muutos verotuksessa voi selittää kasvua23.4.2025 08:02:47 EEST | Tiedote
Lopettaneita yrityksiä oli vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 16 188, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuotta aiempaan verrattuna. Kasvua selittää etenkin luonnollisten henkilöiden yritysten luokka, jossa lopettaneiden yhden hengen yritysten määrä kasvoi vielä selvemmin 4 654:stä 11 310:een.
Myymälävarkauksien määrä kasvanut alkuvuonna16.4.2025 08:01:11 EEST | Tiedote
Poliisin tietoon tuli alkuvuonna selvästi enemmän myymävarkauksia kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Nyt tiedetään, miksi kuluttajat eivät luota Suomen talouteen: Syinä maailman myllerrykset ja inflaatio14.4.2025 12:22:12 EEST | Tiedote
Kuluttajien usko Suomen talouteen ja odotukset sen kehityksestä ovat olleet miinuksella jo kolmen vuoden ajan. Tuoreiden tietojen mukaan tärkein selittävä tekijä on maailmanlaajuinen kehitys, kuten sodat, konfliktit sekä kauppapolitiikka. Toiseksi nousee inflaatio.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme