Julkisyhteisöjen velkasuhde nousi uudelle kymmenluvulle
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka nousi vuoden 2024 toisella neljänneksellä reiluun 219 miljardiin euroon. Velka kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 15,6 miljardilla. Edellisestä neljänneksestä velkasumma nousi 5,7 miljardilla eurolla.
”Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen EDP-velka oli toisen vuosineljänneksen lopussa tasan 80 prosenttia, eli velkasuhde nousi nyt uudelle kymmenluvulle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Mustonen sanoo.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 77,4 %.
Julkisyhteisöjen EDP-velan suhde bruttokansantuotteeseen ylitti 60 prosentin rajan vuonna 2013. 70 prosentin yli mentiin vuonna 2020.
”Velkasuhteeseen vaikuttaa paitsi velan määrä, myös bruttokansantuotteen arvo. Velkasuhde voi siis pienentyä, vaikka velan absoluuttinen määrä kasvaa. Tämä edellyttää sitä, että talous kasvaa enemmän kuin velka”, Mustonen toteaa.
Suomen bruttokansantuotteen kehitys on kuitenkin ollut viime vuosina vaisua. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä BKT:n volyymi kasvoi kausitasoitettuna 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
EDP-velan BKT-suhde on velan kasvusta huolimatta yhä pienempi kuin EU:ssa ja euroalueella keskimäärin. Euroalueella velkasuhde oli vuoden ensimmäisen neljänneksen päätteeksi 88,7 prosenttia ja koko EU:ssa 82,0 prosenttia.
Eurostat julkaisee toisen vuosineljänneksen tiedot 22.10.
Valtionhallinnon velka kasvoi lähes 15 miljardia vuodentakaisesta
Julkisyhteisöjen velasta valtaosan muodostaa valtionhallinnon velka, jota oli toisen neljänneksen lopussa yhteensä 184,4 miljardia euroa. Velan määrä kasvoi 5,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä ja noin 14,9 miljardia vuotta aiemmasta.
”Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi edellisestä neljänneksestä 4,1 miljardia euroa ja lyhytaikaisten, alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien kanta 1,1 miljardia euroa”, Mustonen kertoo.
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,6 miljardilla eurolla edellisestä neljänneksestä ja oli yhteensä 35,8 miljardia euroa. Vuotta aiempaan verrattuna velkasumman kasvu oli noin 1,7 miljardia.
Sosiaaliturvarahastojen velka pysyi ennallaan 1,5 miljardissa.
”Viimevuotiseen verrattuna sosiaaliturvarahastojen velka on kuitenkin pienentynyt reilulla miljardilla eurolla.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna MustonenYliaktuaari
Puh:029 551 3651anna.mustonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Pienituloisten osuus kasvoi viime vuonna – pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot laskivat16.12.2025 08:02:27 EET | Tiedote
Väestön pienituloisimman kymmenesosan reaalitulojen keskiarvo aleni reaalisesti 0,6 % ja suurituloisimman kymmenesosan kasvoi 3,5 % vuonna 2024. Niinpä tuloerot kasvoivat. Samaan aikaan pienituloisiksi luokiteltavien määrä ja osuus kasvoivat.
Yhä useampi uusi ylioppilas jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle – myös hakematta jättäneiden osuus kasvoi12.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kevään 2024 ylioppilaista 67 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden osuus kasvoi jälleen yhden prosenttiyksikön edeltävästä vuodesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme