Eläkeuudistuksessa tulee keskittyä koko julkiseen talouteen eikä juuttua työeläkejärjestelmän aktuaariseen reiluuteen
Petteri Orpon hallitus on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan eläkeuudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden turvaaminen ja noin miljardin euron säästöt julkiseen talouteen. Eläkejärjestelmän uudistaminen ei tullut yllätyksenä, suuria eläkeuudistuksia on 2000-luvun Suomessa tehty noin kerran vuosikymmenessä. Eläkeuudistukset ovat perustyökalu julkisen talouden tasapainottamisen työkalupakissa.
Aikaisemmilla vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksilla on ollut mittavat vaikutukset Suomen työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Esimerkiksi Gruber, Kanninen ja Ravaska (2022) havaitsivat vuoden 2005 eläkeikärajan laskemisen kasvattaneen 62–64-vuotiaiden eläköitymistä 47 prosenttiyksiköllä, Nivalainen ja Ilmakunnas (2023) havaitsivat, kuinka vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeinen alimman vanhuuseläkeiän nousu kolmella kuukaudella nosti työstäpoistumisikää 0,6 kuukautta. Myös kansainvälisessä eläkekirjallisuudessa on havaittu eläkeuudistuksilla olevan merkittävä vaikutus ihmisten eläköitymiskäyttäytymiseen (ks. esim. Börsch-Supan ja Coile 2018).
Yksi eläkeneuvottelupöydällä oleva asia lienee valinnanvapaus eläkejärjestelmässä. Aikaisemmat eläkeuudistukset ovat pyrkineet lisäämään joustavuutta eläköitymispäätöksissä kannustamalla työntekoon alinta eläköitymisikää pidempään ja tarjoamalla mahdollisuutta nostaa eläkettä varhennettuna jo ennen alinta eläkeikää.
Osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) otettiin käyttöön 2017 korvaamaan aikaisempi osa-aikaeläke. OVE:n avulla lähellä alinta vanhuuseläkeikää oleva voi halutessaan nostaa osan kertyneestä työeläkkeestään jo ennen vanhuuseläkettä. Ennen alinta vanhuuseläkeikää otettu OVE leikkaa tulevaa vanhuuseläkettä pysyvästi varhennusvähennyksellä. Eli toisin kuin edeltäjänsä, OVE:n oli tarkoitus olla aktuaarisesti reilu.
Mikä ihmeen aktuaarinen reiluus?
Aktuaarinen reiluus on vakuutusjargonia ja tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että OVE:n nostaminen ei vanhuuseläkkeen pienentymisen takia aiheita kustannuksia eläkejärjestelmälle. Muille eläkevakuutetuille ei koidu suurempia eläkemaksuja OVE:n nostajien takia.
On kuitenkin huomioitavaa, että osittain varhennettu vanhuuseläke on kustannuksiltaan neutraali vain eläkejärjestelmän näkökulmasta, ei koko julkisen talouden näkökulmasta.
Vaikka varhennettu eläke pienentää pysyvästi myös Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä, ei OVE:n nostolla ole vaikutuksia muihin vanhuuseläkkeen aikaisiin Kelan etuuksiin. Vanhuuseläkeläisen on mahdollisuus saada toimeentulotukea ja eläkkeensaajan asumistukea, jotka ovat tarveharkintaisia tukia, eli niiden määrään vaikuttaa edunsaajan tulot. Varhennusvähennyksen takia pienempää työeläkettä saava voi olla oikeutettu suurempaan asumistukeen tai toimeentulotukeen, josta julkiselle taloudelle koituvia lisäkustannuksia OVE:n varhennusvähennys ei kata.
Myös ansiotuloverotuksen vähennykset voivat luoda kannustimia osittain varhennetun eläkkeen nostamiselle, joita ei voida pitää julkisen talouden kannalta neutraaleina. Ansiotuloverotuksessa saa verovähennykset erikseen niin työtulosta kuin eläketulosta. Nostamalla osittain varhennettua työeläkettä pääsee hyödyntämään näitä molempia vähennyksiä ansiotuloverotuksessa.
Ihmiset arvioivat eläköitymispäätöstensä taloudellisia vaikutuksia luonnollisesti kokonaisnettotulojensa perusteella työeläkejärjestelmästä saadun bruttoeläkkeen sijaan. Työeläkejärjestelmä on julkisen talouden kannalta niin keskeinen, ettei eläkeuudistuksia suunnitellessa ole mielekästä tarkastella reiluutta vain työeläkejärjestelmän sisällä. Tämä korostuu valmisteilla olevassa eläkeuudistuksessa, jonka keskeinen tavoite on miljardisäästöt julkiselle sektorille.
Eläke-etuuksien kustannusneutraalius ei ole välttämätöntä. Työeläkejärjestelmässä on jo entuudestaan elementtejä, jotka eivät pyri aktuaariseen neutraaliuteen, kuten palkattomien aikojen karttumat. Itse valmistuin juuri maisteriksi, ja tämä näkyy työeläkeotteessani 64 euron, aktuaarisesti epäreiluna, eläkekarttumana suoritetusta tutkinnosta.
Mikäli kuitenkin eläkejärjestelmään halutaan sisällyttää kustannusneutraalia valinnanvapautta, tulisi reiluus ymmärtää koko julkisen rahankäytön reiluutena, eläkevakuutusjärjestelmän sisäisen sijaan.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Kirjallisuus:
Börsch-Supan, A. and Coile, C. (eds) (2018). Social security programs and retirement around the world: Reforms and retirement incentives, Chicago: University of Chicago Press.
Gruber, J., Kanninen, O., & Ravaska, T. (2022). Relabeling, retirement and regret. Journal of Public Economics, 211. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2022.104677
Nivalainen, S. & Ilmakunnas, I. (2023). Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-362-2
Kirjoittaja toimi tutkijaharjoittelijana Laboren Julkisen talouden tutkimuslohkolla kesällä 2024 ja blogi on osa korkeakouluharjoittelijoiden juttusarjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas HiilamotutkijaharjoittelijaLabore
tuomas.hiilamo@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat8.10.2025 10:10:24 EEST | Tiedote
Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme