Eläkeuudistuksessa tulee keskittyä koko julkiseen talouteen eikä juuttua työeläkejärjestelmän aktuaariseen reiluuteen
28.8.2024 13:15:21 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Blogi
Petteri Orpon hallitus on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan eläkeuudistusta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden turvaaminen ja noin miljardin euron säästöt julkiseen talouteen. Eläkejärjestelmän uudistaminen ei tullut yllätyksenä, suuria eläkeuudistuksia on 2000-luvun Suomessa tehty noin kerran vuosikymmenessä. Eläkeuudistukset ovat perustyökalu julkisen talouden tasapainottamisen työkalupakissa.
Aikaisemmilla vuosien 2005 ja 2017 eläkeuudistuksilla on ollut mittavat vaikutukset Suomen työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Esimerkiksi Gruber, Kanninen ja Ravaska (2022) havaitsivat vuoden 2005 eläkeikärajan laskemisen kasvattaneen 62–64-vuotiaiden eläköitymistä 47 prosenttiyksiköllä, Nivalainen ja Ilmakunnas (2023) havaitsivat, kuinka vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeinen alimman vanhuuseläkeiän nousu kolmella kuukaudella nosti työstäpoistumisikää 0,6 kuukautta. Myös kansainvälisessä eläkekirjallisuudessa on havaittu eläkeuudistuksilla olevan merkittävä vaikutus ihmisten eläköitymiskäyttäytymiseen (ks. esim. Börsch-Supan ja Coile 2018).
Yksi eläkeneuvottelupöydällä oleva asia lienee valinnanvapaus eläkejärjestelmässä. Aikaisemmat eläkeuudistukset ovat pyrkineet lisäämään joustavuutta eläköitymispäätöksissä kannustamalla työntekoon alinta eläköitymisikää pidempään ja tarjoamalla mahdollisuutta nostaa eläkettä varhennettuna jo ennen alinta eläkeikää.
Osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) otettiin käyttöön 2017 korvaamaan aikaisempi osa-aikaeläke. OVE:n avulla lähellä alinta vanhuuseläkeikää oleva voi halutessaan nostaa osan kertyneestä työeläkkeestään jo ennen vanhuuseläkettä. Ennen alinta vanhuuseläkeikää otettu OVE leikkaa tulevaa vanhuuseläkettä pysyvästi varhennusvähennyksellä. Eli toisin kuin edeltäjänsä, OVE:n oli tarkoitus olla aktuaarisesti reilu.
Mikä ihmeen aktuaarinen reiluus?
Aktuaarinen reiluus on vakuutusjargonia ja tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että OVE:n nostaminen ei vanhuuseläkkeen pienentymisen takia aiheita kustannuksia eläkejärjestelmälle. Muille eläkevakuutetuille ei koidu suurempia eläkemaksuja OVE:n nostajien takia.
On kuitenkin huomioitavaa, että osittain varhennettu vanhuuseläke on kustannuksiltaan neutraali vain eläkejärjestelmän näkökulmasta, ei koko julkisen talouden näkökulmasta.
Vaikka varhennettu eläke pienentää pysyvästi myös Kelan maksamaa kansaneläkettä ja takuueläkettä, ei OVE:n nostolla ole vaikutuksia muihin vanhuuseläkkeen aikaisiin Kelan etuuksiin. Vanhuuseläkeläisen on mahdollisuus saada toimeentulotukea ja eläkkeensaajan asumistukea, jotka ovat tarveharkintaisia tukia, eli niiden määrään vaikuttaa edunsaajan tulot. Varhennusvähennyksen takia pienempää työeläkettä saava voi olla oikeutettu suurempaan asumistukeen tai toimeentulotukeen, josta julkiselle taloudelle koituvia lisäkustannuksia OVE:n varhennusvähennys ei kata.
Myös ansiotuloverotuksen vähennykset voivat luoda kannustimia osittain varhennetun eläkkeen nostamiselle, joita ei voida pitää julkisen talouden kannalta neutraaleina. Ansiotuloverotuksessa saa verovähennykset erikseen niin työtulosta kuin eläketulosta. Nostamalla osittain varhennettua työeläkettä pääsee hyödyntämään näitä molempia vähennyksiä ansiotuloverotuksessa.
Ihmiset arvioivat eläköitymispäätöstensä taloudellisia vaikutuksia luonnollisesti kokonaisnettotulojensa perusteella työeläkejärjestelmästä saadun bruttoeläkkeen sijaan. Työeläkejärjestelmä on julkisen talouden kannalta niin keskeinen, ettei eläkeuudistuksia suunnitellessa ole mielekästä tarkastella reiluutta vain työeläkejärjestelmän sisällä. Tämä korostuu valmisteilla olevassa eläkeuudistuksessa, jonka keskeinen tavoite on miljardisäästöt julkiselle sektorille.
Eläke-etuuksien kustannusneutraalius ei ole välttämätöntä. Työeläkejärjestelmässä on jo entuudestaan elementtejä, jotka eivät pyri aktuaariseen neutraaliuteen, kuten palkattomien aikojen karttumat. Itse valmistuin juuri maisteriksi, ja tämä näkyy työeläkeotteessani 64 euron, aktuaarisesti epäreiluna, eläkekarttumana suoritetusta tutkinnosta.
Mikäli kuitenkin eläkejärjestelmään halutaan sisällyttää kustannusneutraalia valinnanvapautta, tulisi reiluus ymmärtää koko julkisen rahankäytön reiluutena, eläkevakuutusjärjestelmän sisäisen sijaan.
Linkki Labore-blogin sivuille.
Kirjallisuus:
Börsch-Supan, A. and Coile, C. (eds) (2018). Social security programs and retirement around the world: Reforms and retirement incentives, Chicago: University of Chicago Press.
Gruber, J., Kanninen, O., & Ravaska, T. (2022). Relabeling, retirement and regret. Journal of Public Economics, 211. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2022.104677
Nivalainen, S. & Ilmakunnas, I. (2023). Vuoden 2017 eläkeuudistus: Vanhuuseläkeiän nousun vaikutus työllisyyteen ja muihin työmarkkinatiloihin. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2/2023 https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-362-2
Kirjoittaja toimi tutkijaharjoittelijana Laboren Julkisen talouden tutkimuslohkolla kesällä 2024 ja blogi on osa korkeakouluharjoittelijoiden juttusarjaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas HiilamotutkijaharjoittelijaLabore
tuomas.hiilamo@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme