Tutkimus: Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja
Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.
Tutkijat Jarkko Harju Tampereen yliopistosta, Toni Juuti Laboresta ja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) tarkastelivat laajojen väestötason aineistojen avulla suomalaisten yrittäjien tulokehitystä ja menestymistä yrittäjänä. Tutkimuksen mukaan vanhempien yrittäjätausta ja aiempi menestys työelämässä ovat yhteydessä yrittäjänä menestymiseen, mutta yrittäjät ansaitsivat keskimäärin paremmin kuin palkansaajat taustasta tai aiemmasta tulotasosta riippumatta.
Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja kaikilla tulotasoilla
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten listaamattomien yritysten perustajien tuloja ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja sen jälkeen. Tutkimuksen perusteella uuden listaamattoman osakeyhtiön perustajat tienasivat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat, kun tuloerot ennen yrittäjäksi ryhtymistä huomioidaan.
Iso osa yrittäjistä oli hyvätuloisia jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään (kuvaaja 1). Peräti 17 prosenttia yrittäjistä kuului parhaiten tienaavan viiden prosenttiin joukkoon väestöstä ja yli viisi prosenttia kuului parhaiten tienaavan prosentin joukkoon. Aiemmin työmarkkinoilla menestyneet korkeapalkkaiset henkilöt myös menestyvät erityisen hyvin yrittäjinä.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun koko tulojakaumalla, eli yrittäjäksi ryhtyminen parantaa tuloja myös aiemmin keski- ja pienituloisilla. Lisäksi uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä parhaiten tienaavan prosentin joukkoon on huomattavasti suurempi kuin palkansaajan riippumatta tulojen lähtötasosta.
"Tutkimuksen mukaan menestyvät yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia, mutta keskimäärin yrittäjyys myös kasvattaa tuloja merkittävästi, alkuperäisestä tulotasosta riippumatta. Lisäksi iso osa yritysten menestyksestä kanavoituu työntekijöille palkkojen kautta", muistuttaa tutkija Toni Juuti Laboresta.
Menestyvät yrittäjät usein yrittäjäperheestä
Vanhempien yrittäjätausta lisää sekä todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi että menestyä yrittäjänä. Siinä missä palkansaajista noin joka kymmenennellä on ainakin yksi yrittäjävanhempi, yrittäjillä näin on yli puolella.
Yrittäjäperheiden lasten perustamat yritykset myös menestyvät muita yrityksiä paremmin sekä liikevaihdolla että työntekijöiden lukumäärällä mitattuna. Kun huomioidaan erot alkupääomassa ja toimialojen välillä, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen yrittäjäperhetaustaisten yrittäjien yritykset ovat noin kaksi kertaa suurempia. Vanhempien tuloilla ei sen sijaan näytä olevan yhteyttä yrittäjäksi ryhtymiseen tai yrittäjänä menestymiseen.
"Yrittäjäperheiden lasten yritykset menestyivät keskimääräistä paremmin vanhempien tulotasosta riippumatta, mikä osoittaa, että yrittäjätausta vaikuttaa yrittäjänä menestymiseen enemmän esimerkin ja ylisukupolvisen henkisen pääoman kuin varsinaisen rahallisen pääoman kautta", tutkija Toni Juuti selittää tutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa käytettiin laajoja suomalaisia väestötason rekisteriaineistoja yrittäjistä ja heidän yrityksistään 90-luvulta 2020-luvulle. Tämä ainutlaatuinen aineisto mahdollisti yksilöiden seuraamisen ajallisesti sekä ennen yrityksen perustamista että sen jälkeen, tarjoten yksityiskohtaisen kuvan yrittäjyyden menestystekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat kuvailevia eivätkä osoita syy-seuraussuhteita yrittäjien taustan ja tulokehityksen tai yrityksen menestyksen välillä.
Yhteenveto:
- Korkeat tulot ennen yrittäjyyttä ja vanhempien yrittäjyyskokemus ovat yhteydessä yrittäjäksi siirtymiseen ja yritystoiminnan menestykseen.
- Menestys jakautuu laajalle joukolle työntekijöitä, ja yrittäjyyteen liittyvä henkilökohtaisten tulojen kasvu on samanlaista riippumatta yrittäjän tulohistoriasta tai perhetaustasta.
- Yrittäjien yliedustus tulojakauman huipulla johtuu sekä hyvätuloisten valikoitumisesta yrittäjiksi että yrittäjyyden tuomasta tulojen kasvusta.
Tutkimus:
Jarkko Harju, Toni Juuti ja Tuomas Matikka (2024) Stairway to Heaven? Selection into
Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance. VATT Working Paper 168.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni JuutierikoistutkijaLabore / Julkinen talous
Puh:+358-40 940 2853toni.juuti@labore.fiTuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Työmarkkinat ja koulutus
Puh:+358 295 519 461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutustu työhömme tarkemmin: https://labore.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Väitös: Työelämässä arvostetut kyvyt selittävät osan älykkyyden kehityksestä eli Flynnin efektistä10.10.2024 10:32:35 EEST | Tiedote
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
VATT-päivän ennakkotiedote: Taloustieteilijät vastaavat – miten TKI-rahoitus tulisi kohdentaa?12.9.2024 12:38:44 EEST | Tiedote
Suomi on päättänyt panostaa TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin myös taloudellisesti vaikeana aikana. Mikä olisi järkevin tapa käyttää kasvavat TKI-panostukset? Kysymykseen vastaavat useat taloustieteilijät Suomesta ja ulkomailta torstaina 19.9.2024 järjestettävässä VATT-päivässä.
Miksi yrittäjät miehittävät tulojakauman huippua?12.9.2024 07:00:00 EEST | Blogi
Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.
Tutkimus: Vuoden 2017 asumistukiuudistus lisäsi opiskelijoiden yksinasumista3.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopiskelijoiden yksinasuminen yleistyi merkittävästi sen jälkeen, kun he siirtyivät yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Samalla opiskelijoille maksetun asumistuen määrä kasvoi voimakkaasti.
Sähköinen resepti on mullistanut terveydenhuoltoa – mitä asioita tulisi huomioida digitalisaatiossa?21.8.2024 07:00:00 EEST | Blogi
Suomi on yksi maailman johtavia maita terveydenhuollon digitalisaatiossa. Kansallinen sähköinen reseptijärjestelmä on erinomainen esimerkki tästä. Hyötyvätkö potilaat ja terveydenhuollon toimijat sähköisestä järjestelmästä? Voiko digitalisaatiosta olla joillekin potilaille haittaa?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme