Hyvinvointialueiden kesäruuhka valuu MIELI ry:n kriisityöhön

Mielenterveyshoidon piirissä olevat ihmiset eivät ole kesä-heinäkuussa saaneet riittävästi tarvitsemaansa apua. MIELI Kriisikeskusten kokemusten mukaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonta ei riitä. Etenkin monissa suurissa kaupungeissa palvelut ruuhkautuvat kesäisin.

Kun hyvinvointialueiden palveluissa on loma-aikoina vajetta, työntekijät ovat varanneet aikoja Kriisikeskuksista, jotta asiakkailla olisi joku väylä helpottaa oloaan.

- Kesällä näkyy selvästi se, että päivystyksissä joudutaan keskittymään somaattisten sairauksien hoitoon. Psyykkisesti oireilevia ja jopa itsetuhoisia henkilöitä käännytetään takaisin kotiin. Asiakkaalle saatetaan kertoa esimerkiksi, että itsemurhayritys ei ole riittävä peruste päästä hoidon piiriin, MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa avaa.  

MIELI Kriisipuhelimeen soitetaan samoista syistä kuin aiemminkin. Soiton yleisin syy on paha olo, mutta itsetuhoisten ja aggressiivisten soittajien määrä on nousussa. Päivittäin 18–19 keskustelussa nousee esiin itsetuhoisuus, ja akuutisti itsetuhoisia tilanteita on 3–4. Talousvaikeudet kuormittavat ihmisiä aiempaa enemmän ja moni kokee tilanteensa toivottomana.

Mielenterveyden haasteiden yleistyminen ja palvelujen ruuhkautuminen kuormittavat myös sote-alan ammattilaisia, joiden omat, työhön tai oman elämän kriiseihin liittyvät yhteydenotot MIELI ry:n kriisityössä ovat lisääntyneet.

Ongelmien juurisyyt: ennaltaehkäisyn puute ja säästöt perusterveydenhuollossa

MIELI Kriisipuhelin on tarkoitettu matalan kynnyksen yhden kerran keskusteluapuun elämän kriisitilanteissa. Nyt moni hakee Kriisipuhelimesta pysyvämpää kontaktia ja hoitoa.

- Entistä huonokuntoisemmat ihmiset joutuvat turvautumaan meidän apuumme, mikä näkyy yhteydenottajien lisääntyneenä aggressiivisuutena ja selvästi lisääntyneenä pahana olona, kertoo MIELI ry:n puhelin- ja verkkokriisityön päällikkö Susanna Winter.

Peruspalvelujen resurssivaje on jatkunut jo pitkään ja julkisten sote-palveluiden säästöt pahentavat tilannetta. Mielenterveyskriisin ratkaisut pitäisi löytää hyvinvointialueiden ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä ja selkeällä roolijaolla, jolloin kumpikin pystyy keskittymään omaan perustehtäväänsä.

- Tärkeintä olisi turvata mielenterveyspalvelujen ja myös ennalta ehkäisevän työn resurssit, jotta ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan ennen kuin ne pahenevat. Tässä ajassa tarvitaan katastrofipuheen sijasta toivoa, ratkaisuja ja luottamista siihen, että asiat järjestyvät, Vesikansa painottaa.

Kriisiavun tarve kasvussa

MIELI Kriisipuhelimeen kertyi kesän aikana lähes 67 000 soittoa, joista 16 800 pystyttiin vastaamaan. Vastattujen puheluiden määrä on reilut 2000 kpl suurempi kuin edellisenä kesänä. Tämä oli mahdollista saatujen lahjoitusten avulla.  

Tänä kesänä MIELI ry:n kriisikeskuksissa oli ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen ajanvaraus, jolla voi varata ajan tapaamiseen kriisityöntekijän kanssa. Heinäkuussa ajanvarauksen kautta varattiin noin 400 kriisivastaanottoaikaa. Kriisikeskuksista aiempaa useampi oli tänä kesänä auki. Etävastaanottojen ansiosta ihmisiä pystyttiin auttamaan asuinpaikasta riippumatta.

"Kiitos, ei tarvinnut lähteä päivystykseen, kun löysin tämän numeron ja keskustelu rauhoitti."
- MIELI Kriisipuhelimen asiakaspalaute