Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja
29.8.2024 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.

Tutkijat Toni Juuti Laboresta, Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja Jarkko Harju Tampereen yliopistosta tarkastelivat laajojen väestötason aineistojen avulla suomalaisten yrittäjien tulokehitystä ja menestymistä yrittäjänä. Tutkimuksen mukaan vanhempien yrittäjätausta ja aiempi menestys työelämässä ovat yhteydessä yrittäjänä menestymiseen, mutta yrittäjät ansaitsivat keskimäärin paremmin kuin palkansaajat taustasta tai aiemmasta tulotasosta riippumatta.
Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja kaikilla tulotasoilla
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten listaamattomien yritysten perustajien tuloja ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja sen jälkeen. Tutkimuksen perusteella uuden listaamattoman osakeyhtiön perustajat tienasivat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat, kun tuloerot ennen yrittäjäksi ryhtymistä huomioidaan.
Iso osa yrittäjistä oli hyvätuloisia jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään (kuvaaja 1). Peräti 17 prosenttia yrittäjistä kuului parhaiten tienaavan viiden prosenttiin joukkoon väestöstä ja yli viisi prosenttia kuului parhaiten tienaavan prosentin joukkoon. Aiemmin työmarkkinoilla menestyneet korkeapalkkaiset henkilöt myös menestyvät erityisen hyvin yrittäjinä.
Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun koko tulojakaumalla, eli yrittäjäksi ryhtyminen parantaa tuloja myös aiemmin keski- ja pienituloisilla. Lisäksi uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä parhaiten tienaavan prosentin joukkoon on huomattavasti suurempi kuin palkansaajan riippumatta tulojen lähtötasosta.
"Tutkimuksen mukaan menestyvät yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia, mutta keskimäärin yrittäjyys myös kasvattaa tuloja merkittävästi, alkuperäisestä tulotasosta riippumatta. Lisäksi iso osa yritysten menestyksestä kanavoituu työntekijöille palkkojen kautta", muistuttaa tutkija Toni Juuti Laboresta.
Menestyvät yrittäjät usein yrittäjäperheestä
Vanhempien yrittäjätausta lisää sekä todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi että menestyä yrittäjänä. Siinä missä palkansaajista noin joka kymmenennellä on ainakin yksi yrittäjävanhempi, yrittäjillä näin on yli puolella.
Yrittäjäperheiden lasten perustamat yritykset myös menestyvät muita yrityksiä paremmin sekä liikevaihdolla että työntekijöiden lukumäärällä mitattuna. Kun huomioidaan erot alkupääomassa ja toimialojen välillä, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen yrittäjäperhetaustaisten yrittäjien yritykset ovat noin kaksi kertaa suurempia. Vanhempien tuloilla ei sen sijaan näytä olevan yhteyttä yrittäjäksi ryhtymiseen tai yrittäjänä menestymiseen.
"Yrittäjäperheiden lasten yritykset menestyivät keskimääräistä paremmin vanhempien tulotasosta riippumatta, mikä osoittaa, että yrittäjätausta vaikuttaa yrittäjänä menestymiseen enemmän esimerkin ja ylisukupolvisen henkisen pääoman kuin varsinaisen rahallisen pääoman kautta", tutkija Toni Juuti selittää tutkimuksen tuloksia.
Tutkimuksen aineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa käytettiin laajoja suomalaisia väestötason rekisteriaineistoja yrittäjistä ja heidän yrityksistään 90-luvulta 2020-luvulle. Tämä ainutlaatuinen aineisto mahdollisti yksilöiden seuraamisen ajallisesti sekä ennen yrityksen perustamista että sen jälkeen, tarjoten yksityiskohtaisen kuvan yrittäjyyden menestystekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat kuvailevia eivätkä osoita syy-seuraussuhteita yrittäjien taustan ja tulokehityksen tai yrityksen menestyksen välillä.
Yhteenveto:
- Korkeat tulot ennen yrittäjyyttä ja vanhempien yrittäjyyskokemus ovat yhteydessä yrittäjäksi siirtymiseen ja yritystoiminnan menestykseen.
- Menestys jakautuu laajalle joukolle työntekijöitä, ja yrittäjyyteen liittyvä henkilökohtaisten tulojen kasvu on samanlaista riippumatta yrittäjän tulohistoriasta tai perhetaustasta.
- Yrittäjien yliedustus tulojakauman huipulla johtuu sekä hyvätuloisten valikoitumisesta yrittäjiksi että yrittäjyyden tuomasta tulojen kasvusta.
Tutkimus:
Jarkko Harju, Toni Juuti ja Tuomas Matikka (2024) Stairway to Heaven? Selection into
Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance. VATT Working Paper 168.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni JuutierikoistutkijaLabore / Julkinen talous
Puh:+358-40 940 2853toni.juuti@labore.fiTuomas Matikkajohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Työmarkkinat ja koulutus
Puh:+358 295 519 461tuomas.matikka@vatt.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa15.4.2026 13:01:29 EEST | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Labore hakee viestinnän korkeakouluharjoittelijaa10.4.2026 14:24:36 EEST | Ilmoitus
Tule joukkoomme kehittämään tutkimuslaitos Laboren viestintää! Etsimme korkeakouluharjoittelijaa syyskaudelle 2026. Räätälöimme harjoittelijalle oman kehittämisprojektin harjoittelijan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Projekti voi liittyä esimerkiksi tutkimustiedon visualisointiin, someviestintään tai verkkoanalytiikan hyödyntämiseen. Kerro omista toiveistasi hakukirjeessä.
Economic Forecast 2026–2028: Adrift and Searching for Direction10.4.2026 12:04:25 EEST | Tiedote
The Finnish economy is returning to modest growth, but its direction remains uncertain. Growth is supported by domestic demand, investment, and private consumption, while international risks, geopolitical tensions, and weak public finances continue to weigh on the outlook. The forecast expects slow growth in the coming years without a recession, but public debt will keep rising and the economic outlook remains subject to exceptionally high uncertainty.
Ekonomisk prognos 2026–2028: Konjunkturen förblir osäker2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2026 växer Finlands ekonomi med 0,9 procent år 2026. Konjunkturen stärks 2027 och 2028, då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,2 respektive 1,5 procent. Privat konsumtion och investeringar stödjer tillväxten, men instabiliteten i den internationella omvärlden kastar en skugga över utsikterna.
Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana2.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2026 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 0,9 prosenttia vuonna 2026. Suhdanne vahvistuu vuosina 2027–2028, jolloin BKT-kasvu kiihtyy 1,2 ja 1,5 prosenttiin. Yksityinen kulutus ja investoinnit ylläpitävät kasvua, mutta kansainvälisen toimintaympäristön arvaamattomuus varjostaa näkymiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme