Opiskeluhuoltopalveluille on valunut iso vastuu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta - palveluita kehitettävä kokonaisuutena hyvinvointialueilla

Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät käyttävät merkittävän osan työajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin.

THL:n selvitysten mukaan lukuvuonna 2023–2024 toisella asteella työskentelevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöhön käyttämästä ajasta 40–80 prosenttia menimielenterveysongelmiin. Perusopetuksessa vastaava luku oli 20–40 prosenttia. Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä vuonna 2022.

Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit sekä psykologit ja kuraattorit. 

”Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Opiskeluhuollon palvelut tulee pitää hyvinvointialueilla 

Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnista hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alun sote-uudistuksessa. Tuoreesta uudistuksesta huolimatta hallitus on pohtinut palvelujen siirtämistä takaisin kuntiin.

THL katsoo, että opiskeluhuoltopalvelut on vastedeskin syytä pitää hyvinvointialueilla. Alueiden järjestämisvastuu antaa hyvät lähtökohdat palvelujen saatavuuden ja laadun yhdenmukaistamiselle.

”Pelot siitä, että palvelut karkaisivat pois kouluista tai että ammattilaisten yhteistyö vaikeutuisi, eivät ole toteutuneet. Kyselymme mukaan 80 prosenttia opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaista arvioi, että yhteistyö esimerkiksi rehtorin tai opettajien kanssa on säilynyt ennallaan tai parantunut verrattuna aikaan ennen sote-uudistusta”, Hietanen-Peltola sanoo.

”Opiskeluhuollossa näkyvät lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen puutteet. Ensisijaisen tärkeää olisi nyt yhdenmukaistaa palveluja kansallisesti, esimerkiksi THL:n ehdottaman kolmiportaisen mallin mukaan.”

Kolmiportaisessa mallissa opiskeluhuoltopalvelujen rooli olisi ehkäistä mielenterveysongelmia ja tarjota tukea lieviin ongelmiin. Kun ongelmat ovat keskivaikeita tai vaikeita, siirryttäisiin perustason mielenterveyspalveluihin, jossa olisi erilliset resurssit ja kohdennettua osaamista. Vaikeimmissa tapauksissa lapsi tai nuori saisi lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon apua. 

Palvelujen saatavuudessa ja tasalaatuisuudessa vielä tekemistä

Sote-uudistuksen tavoitteena on muiden muassa yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja laatua koko maassa.

Opiskeluhuoltopalveluissa hyvinvointialueiden lähtötilanne vaihteli merkittävästi riippuen siitä, millä tavoin palvelut oli aiemmin järjestetty kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi sote-henkilöstön saatavuuden ongelmat koskevat myös opiskeluhuoltoa. Pulaa on jo vuosia ollut eritoten opiskeluhuollon psykologeista ja lääkäreistä.

”Opiskeluhuoltopalvelujen kehittäminen alueilla on hyvin eri vaiheessa, mikä luonnollisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja yhdenmukaisuuteen. Katsomme kuitenkin, että niitä tulee kehittää osana hyvinvointialueita. Poukkoilu asiassa ei ratkaise esimerkiksi henkilöstöpulaa”, Hietanen-Peltola sanoo.

Lisätiedot:

Tutkimuksesta tiiviisti: Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten näkemyksiä työn muutoksista sote-uudistuksessa - OPA 2024 -tuloksia 

Työpaperi: Opiskeluhuoltopalvelujen selvitys 2024  

Marke Hietanen-Peltola
ylilääkäri
THL
p. 029 524 7294
etunimi.sukunimi@thl.fi