Heinäkuussa nostettiin asuntolainoja hieman enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna
Suomalaiset kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2024 uusia asuntolainoja maltillisesti eli 1,0 mrd. euron edestä, mikä on 4,3 % enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa ja 27,8 % vähemmän kuin heinäkuussa keskimäärin vuosina 2011–2023. Heinäkuu on tyypillisesti hiljainen asuntolainojen nostokuukausi.
Heinäkuussa 2024 uusia sijoitusasuntolainoja nostettiin 96 milj. euron edestä, mikä on 12 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Omistusasuntolainoja nostettiin 952 milj. euron edestä, mikä on 4 % enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
Uusien asuntolainanostojen keskikorko oli 4,22 % heinäkuussa. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko laski kesäkuusta ja oli 4,20 % heinäkuussa. Uusien omistusasuntolainojen keskikorko on laskenut yli 0,5 prosenttiyksikköä viimeisten vuosien huipustaan lokakuusta 2023. Uusien sijoitusasuntolainojen keskikorko oli 4,36 % heinäkuussa ja on myös laskenut lokakuun 2023 huipusta yhtä paljon kuin omistusasuntolainojen keskikorko. Suurin osa asuntolainoista on sidottu euriborkorkoihin, jotka ovat viime aikoina laskeneet. Heinäkuussa 2024 yleisin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor oli keskimäärin 3,53 %, kun se vielä vuonna 2023 heinäkuussa oli 4,15 %. 12 kuukauden euriborin keskikorko oli 1.–26. elokuuta enää 3,18 %.
Vähäisten nostomäärien vuoksi asuntolainakanta supistui heinäkuussa 0,9 % vuodentakaisesta. Omistusasuntolainakanta supistui 1,0 % ja sijoitusasuntolainakanta kasvoi 0,7 % heinäkuussa vuodentakaisesta. Heinäkuun 2024 lopussa omistusasuntolainakanta oli 97,2 mrd. euroa ja sijoitusasuntolainakanta 8,7 mrd. euroa. Asuntolainakannan (105,9 mrd. euroa) keskikorko oli heinäkuussa 4,01 %.
Lainat
Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli heinäkuun 2024 lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja (pl. asuntolainat) 17,4 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja heinäkuussa 2,1 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 480 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi kesäkuusta ja oli heinäkuussa 5,26 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli heinäkuun lopussa 107,5 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2024 lopussa 110,0 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,36 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,7 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,4 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat heinäkuussa 1 180 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa 3,52 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 30.9.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme