Alle 16-vuotiaiden kuolleisuus puolittunut Suomessa 2000-luvulla

Suomessa kuoli vuosina 2005–2020 yhteensä 3 685 alle 16-vuotiasta. Heistä poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä. Selvästi suurin osa kuolleista oli alle 1-vuotiaita.

Alle ja yli 1-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt erosivat toisistaan. Imeväisikäisten kuolemissa korostuivat keskosuus, synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Yli 1-vuotiailla yleisimmät kuolinsyyt liittyivät ulkoisiin tekijöihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja muihin tapaturmiin, sekä syöpiin.  

Tutkimuksessa hyödynnettiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja.  

Lapsikuolleisuus on vähentynyt Suomessa merkittävästi 1900-luvulta lähtien. Vaikka Suomi kuuluu jo entuudestaan hyvin matalan lapsikuolleisuuden maihin, parannusta tapahtuu tutkimuksen mukaan edelleen.

"Lasten ja nuorten kuolleisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun ja toimivuuden tärkeänä mittarina, ja on rohkaisevaa nähdä, että myönteistä kehitystä tapahtuu yhä”, päätutkijana toiminut Riikka Sallinen Oulun yliopistosta toteaa.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että kliinisen hoidon kehittymisellä, tutkimuksella ja terveyspoliittisilla päätöksillä pystytään edelleenkin vähentämään lasten kuolemia. Lisätietoa tarvitaan silti esimerkiksi kuolleisuuden riskitekijöistä.

Maailmanlaajuisesti lapsikuolleisuus on yhä suuri ongelma, vaikka viime vuosikymmeninä lasten kuolemissa onkin tapahtunut merkittävää laskua. Suuri osa lasten ja nuorten kuolemista olisi ehkäistävissä, tutkijat muistuttavat.

Tutkimus on julkaistu Acta Paediatrica -lehdessä: Sallinen RH, Honkila M, Pokka T, Paalanne N, Halt K, Renko M, et al. A Finnish nationwide register-based study shows a further 50% decline in already low child mortality. Acta Paediatr. 2024; 00: 1–8. https://doi.org/10.1111/apa.17390