Alle 16-vuotiaiden kuolleisuus puolittunut Suomessa 2000-luvulla
30.8.2024 06:45:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten kuolleisuus laski 50 prosenttia vuosien 2005 ja 2020 välillä.
Suomessa kuoli vuosina 2005–2020 yhteensä 3 685 alle 16-vuotiasta. Heistä poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä. Selvästi suurin osa kuolleista oli alle 1-vuotiaita.
Alle ja yli 1-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt erosivat toisistaan. Imeväisikäisten kuolemissa korostuivat keskosuus, synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Yli 1-vuotiailla yleisimmät kuolinsyyt liittyivät ulkoisiin tekijöihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja muihin tapaturmiin, sekä syöpiin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt Suomessa merkittävästi 1900-luvulta lähtien. Vaikka Suomi kuuluu jo entuudestaan hyvin matalan lapsikuolleisuuden maihin, parannusta tapahtuu tutkimuksen mukaan edelleen.
"Lasten ja nuorten kuolleisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun ja toimivuuden tärkeänä mittarina, ja on rohkaisevaa nähdä, että myönteistä kehitystä tapahtuu yhä”, päätutkijana toiminut Riikka Sallinen Oulun yliopistosta toteaa.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että kliinisen hoidon kehittymisellä, tutkimuksella ja terveyspoliittisilla päätöksillä pystytään edelleenkin vähentämään lasten kuolemia. Lisätietoa tarvitaan silti esimerkiksi kuolleisuuden riskitekijöistä.
Maailmanlaajuisesti lapsikuolleisuus on yhä suuri ongelma, vaikka viime vuosikymmeninä lasten kuolemissa onkin tapahtunut merkittävää laskua. Suuri osa lasten ja nuorten kuolemista olisi ehkäistävissä, tutkijat muistuttavat.
Tutkimus on julkaistu Acta Paediatrica -lehdessä: Sallinen RH, Honkila M, Pokka T, Paalanne N, Halt K, Renko M, et al. A Finnish nationwide register-based study shows a further 50% decline in already low child mortality. Acta Paediatr. 2024; 00: 1–8. https://doi.org/10.1111/apa.17390
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Riikka Sallinen, Oulun yliopisto, 050 463 7221, riikka.sallinen@student.oulu.fi
Lastentautien professori Terhi Ruuska, Oulun yliopisto, 040 705 4677, terhi.ruuska@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Arto Maaninen eroaa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä16.6.2026 13:49:17 EEST | Tiedote
Arto Maaninen on ilmoittanut eroavansa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä ja irtisanoutunut Oulun yliopiston palveluksesta henkilökohtaisista syistä.
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho: ”Arktisen alueen turvallisuus edellyttää rajat ylittävää vuoropuhelua”16.6.2026 11:49:50 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho avasi Oulussa järjestettävän Arktisen turvallisuuden foorumin korostamalla neljää seikkaa, joita ilman pohjoisten yhteiskuntien kokonaisturvallisuus on vaarassa jäädä ohueksi.
Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä15.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan äidin painoon liittyvät tekijät näkyvät äidin mikrobiston tuottamissa viestintähiukkasissa paitsi suolistossa myös lapsivedessä. Havainto viittaa siihen, että mikrobiston vaikutukset voivat ulottua sikiön kehitysympäristöön asti. Tulos on kiinnostava, koska mikrobiston viestintään vaikuttavista tekijöistä sikiön kehitysympäristössä ei tiedetä vielä paljon.
Tutkimus: Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista11.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteinen tutkimus kyseenalaistaa käsitystä, jonka mukaan vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme