Kuntaliitto on pyrkinyt keventämään byrokratiaa ja lisäämään palvelujen toimivuutta, selviää avoimuusrekisteristä
Ensimmäisen kolmen kuukauden raportointijakson (1.4.-30.6.2024) aikana Kuntaliitto on raportoinut avoimuusrekisteriin vaikuttamista 176 kontaktointia yhteensä 66 eri aiheesta. Avoimuusrekisteriin ilmoitetun vaikuttamistoiminnan lisäksi Kuntaliitto valvoo kuntien etua osana lukuisia työryhmiä sekä antamalla lausuntoja että osallistumalla kuulemistilaisuuksiin. Orpon hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana Kuntaliitto on edustanut kuntia 125 työryhmässä, antanut 317 lausuntoa hallituksen esityksiin ja ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa 75 kertaa. Tämä toiminta ei näy avoimuusrekisterin luvuissa.

Avoimuusrekisteri antaa keinon avata organisaatioiden vaikuttamista aiempaa avoimemmin ja tehdä näkyväksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, nk. ”lobbausta”, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Ensimmäisen kolmen kuukauden raportointijakson (1.4.-30.6.2024) aikana Kuntaliitto on raportoinut avoimuusrekisteriin vaikuttamista 176 kontaktointia yhteensä 66 eri aiheesta.
Avoimuusrekisteriin ilmoitetun vaikuttamistoiminnan lisäksi Kuntaliitto valvoo kuntien etua osana lukuisia työryhmiä sekä antamalla lausuntoja että osallistumalla kuulemistilaisuuksiin. Orpon hallituskauden ensimmäisen vuoden aikana Kuntaliitto on edustanut kuntia 125 työryhmässä, antanut 317 lausuntoa hallituksen esityksiin ja ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa 75 kertaa. Tämä toiminta ei näy avoimuusrekisterin luvuissa.
– Kuntaliitto edustaa kaikkia Suomen kaupunkeja ja kuntia, jotka puolestaan varmistavat, että me kaikki saamme laadukkaita palveluja, ja että kaikkialla Suomessa on hyvä elää. Kaupunkien ja kuntien tehtäväkenttä on hyvin laaja, ja siksi on välttämätöntä, että niiden puolestapuhuja Kuntaliitto vaikuttaa yhteiskunnallisesti kattavasti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi liiton vaikuttamistoiminnan lukuja.
Raportointijakson aikana Kuntaliitto on keskittynyt vaikuttamisessa etenkin kuntien toimintaa jäykistävän normituksen keventämiseen, maankäyttö- ja rakentamislain uudistamiseen sekä TE-palvelujen siirtämisen mahdollistamiseen valtiolta kunnille.
– Kaikki kolme vaikuttamiskokonaisuutta tähtäävät sujuvampaan yhteiskuntaan, elinvoimaisempiin alueisiin sekä joustavampaan ja tehokkaampaan toimintaan kunnissa, Karhunen toteaa.
Toimivien hankintarakenteiden rikkominen huolestuttaa
Erityisenä huolenaiheena on ollut hallituksen suunnitelma rajoittaa kuntien sidosyksikköhankintojen käyttöä asettamalla mekaanisia ja keinotekoisia rajoituksia.
– Vain harvojen yhtiöiden toimintaan liittyvät epäkohdat ratkotaan nyt rikkomalla satojen laillisten ja hyvin toimivien, tärkeitä peruspalveluja tarjoavien kuntayhtiöiden olemassaolo. Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, mm. jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen, Minna Karhunen toteaa.
TOP 3 Kuntaliiton vaikuttamiskohteista
- Kuntien normien keventämisen ja kokeilujen ohjelma on osa hallitusohjelmaa, ja sen tavoitteena on kuntien toimintaa jäykistävien normien vähentäminen. Kun sääntelyä kevennetään, kuntien on mahdollista toimia entistäkin vaikuttavammin ja taloudellisesti kestävämmin. Ne voivat myös tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin paremmin vastaavia palveluita. Norminpurku on maan hallituksen tärkein kuntakenttää kehittävä hanke, ja Kuntaliitto on ollut mukana keräämässä ehdotuksia kevennettäviksi normeiksi sekä edistänyt normien keventämistä ja lakikokeiluja.
- Maankäyttö- ja rakentamislain (MRL) uudistuksen liittyvät lakiuudistukset (rakentamislaki ja lunastuslaki) ovat keskeisiä kuntien elinympäristöjen ja elinvoimaisuuden edistämisen työvälineitä. Rakentamislain ja lunastuslain uudistuksilla on suuria vaikutuksia kuntien toimintaan ja yhdyskuntarakentamisen rahoituspohjaan. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen vaikuttaminen on meille ja kunnille tärkeää erityisesti lainsäädännön eheyden ja kuntien toimivien prosessien näkökulmasta. MRL-uudistukseen kuuluu myös muita osa-alueita, joiden lainsäädäntöuudistukset ovat käynnissä ja joihin vaikutamme aktiivisesti mm. työryhmissä.
- TE2024-uudistukseen valmistautumisen tilannekuva ja haasteet: TE- ja kotouttamispalvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen ja Kuntaliitto tukee kuntia tämän suuren muutoksen valmistelussa. Kuntaliitto pyrkii toiminnallaan edistämään TE-uudistuksen tavoitteiden toteutumista työllisyyden lisääntymisestä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä siten, että uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti ja palvelujen toteutukseen annetaan riittävät toimintavapaudet.
Tutustu toimintailmoituksiimme vaikuttamisrekisterissä.
Mikä avoimuusrekisteri?
Avoimuusrekisterin tarkoitus on tehdä päätöksenteosta kansallisella tasolla läpinäkyvämpää. Rekisteriin ilmoitetaan suunnitelmallisesta vaikuttamistyöstä ja vaikuttamistyön neuvonnasta.
Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta muodollista edunvalvontatyötä kuten pyydetyt lausunnot, kuulemiset tai ministeriöiden (julkisuuslainsäädännön piiriin kuuluvien) toimielinten työhön osallistuminen. Kuntaliiton lausunnot löydät koottuina osoitteesta kuntaliitto.fi/lausunnot.
Lisätietoja
José Valanta
Yhteysjohtaja
puh. +358 50 523 1116
Jose.Valanta@kuntaliitto.fi
Laura Lyly
Erityisasiantuntija
puh. +358 50 439 5068
Laura.Lyly@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme