Anestesia säätelee aivo-selkäydinnesteen virtausta hiilidioksidia tehokkaammin
4.9.2024 07:55:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Yleisesti käytetyillä anestesia- ja kipulääkkeillä on merkittäviä vaikutuksia aivo-selkäydinnesteen virtaukseen ja määrään sekä aivojen puhdistumiseen glymfaattisen järjestelmän kautta. Tutkimustulokset saattavat vaikuttaa neurokirurgisen anestesiologian käytäntöihin.
Helsingin, Kööpenhaminan ja Rochesterin yliopistojen tutkijat ovat havainneet, että kaksi yleisesti käytettyä anestesialääkeyhdistelmää säätelee aivo-selkäydinnesteen virtausta ja verimäärää aivoissa tehokkaammin kuin veressä oleva hiilidioksidi. Löydös saattaa johtaa muutoksiin neurokirurgisen anestesiologian hoitokäytännöissä, etenkin neurologisissa ja neurokirurgisissa sekä aivovammoihin liittyvissä tapauksissa, joissa intuboitujen potilaiden aivoverenkiertoa, aivojen happeutumista ja kallonsisäistä painetta säädellään tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuuden avulla.
– Tutkimuksen kohteena olleet anestesia-aineet heikentävät hiilidioksidin aiheuttamia vasomotorisia eli verisuonten läpimittaan liittyviä vasteita ja aivo-selkäydinnesteen virtaukseen liittyviä vaikutuksia. Tieto voi vaikuttaa eri hoitotilanteissa käytettävien anestesia-aineiden valintaan ja mahdollisesti parantaa hoitokäytäntöjä. Ennen kaikkea on tärkeää tietää, miten nukutusaineet vaikuttavat aivojen nestetiloihin. Tarvitaan vastaavia tutkimuksia ihmisillä, sanoo apulaisprofessori ja lääketieteen tohtori Tuomas Lilius Helsingin yliopistosta ja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Mitä tehtiin ja miten?
Tutkijat havaitsivat rottamallissa, että ketamiiniin ja deksmedetomidiiniin perustuva anestesia kasvatti perivaskulaaritiloja eli verisuonia ympäröiviä tiloja ja lisäsi siten aivo-selkäydinnesteen virtausta aivokudokseen. Siihen ei vaikuttanut hengitettävä hiilidioksidi, joka on tunnettu aivoverisuonten laajentaja. Tulokset viittaavat siihen, että aivo-selkäydinnesteen virtaus aivoissa voidaan pitää ennallaan, jolloin glymfaattinen järjestelmä jatkaa aivojen puhdistamista. Toisaalta hengitettävä anestesia-aine isofluraani kasvatti aivoverisuonten läpimittaa, mikä puolestaan vähensi aivo-selkäydinnesteen virtausta ja tilavuutta.
– Jos havaintomme pätevät myös ihmiseen, tutkimuksemme voi vaikuttaa neurokirurgisten ja neurologisten potilaiden anestesiaan. Tutkimuksemme perusteella deksmedetomidiinin avulla voidaan kumota veren hiilidioksidipitoisuuden vaikutus aivo-selkäydinnesteen virtaukseen ja verimäärään tilanteissa, joissa hiilidioksidia kertyy verenkiertoon. Suuri hiilidioksidipitoisuus voi vaikuttaa aivoihin haitallisesti, jos potilaan kallonsisäinen paine on kohonnut, sanoo yliopistotutkija, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Lohela Helsingin yliopistosta ja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
– Oli yllättävää, että anestesia-aineiden vaikutus oli niin voimakas, että se ylitti hiilidioksidin vaikutuksen, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Daniel Persson.
Alkuperäinen julkaisu
Anesthesia Blunts Carbon Dioxide Effects on Glymphatic Cerebrospinal Fluid Dynamics in Mechanically Ventilated Rats Anesthesiology August 2024, Vol. 141, 338–352.
Glymfaattinen järjestelmä - aivojen pesukone
Aivo-selkäydinneste eli aivoja, selkäydintä ja aivojen verisuonia ympäröivä neste on tärkeä osa aivojen glymfaattista järjestelmää, joka mahdollistaa nesteen kierron aivoissa. Sykkiessään valtimot työntävät osan nesteestä aivokudokseen. Näin syntyvä virtaus kuljettaa nesteeseen liuenneet aineet kohti järjestelmän ulosvirtausreittejä. Aivojen puhdistuksen häiriöt on yhdistetty proteiinikertymiin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin neurologisiin sairauksiin. Tajunnantasoon liittyvä aivo-selkäydinnesteen virtaus lisääntyy unessa ja heikkenee valveilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Lilius, tuomas.lilius@helsinki.fi
Terhi Lohela, terhi.lohela@helsinki.fi
Daniel Persson, daniel.persson@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkija: sosiaalinen media ei kuulu alle 16-vuotiaille17.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaalinen media lisää lasten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja kehonkuvaongelmia. Tutkija vaatii ikärajan nostoa 16 vuoteen ja teknisiä ratkaisuja sen valvomiseksi.
Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella puoli- tai uussisaruksia15.6.2026 14:32:12 EEST | Tiedote
Suomalaisten sisarussuhteet ovat monimuotoistuneet merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vuonna 2000 syntyneistä yli kolmanneksella (35 %) oli puoli- tai uussisaruksia 16 ikävuoteen mennessä. Yleisin monimuotoinen sisaruskokemus oli toisen biologisen vanhemman kautta saatu puolisisarus.
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme