Anestesia säätelee aivo-selkäydinnesteen virtausta hiilidioksidia tehokkaammin
Yleisesti käytetyillä anestesia- ja kipulääkkeillä on merkittäviä vaikutuksia aivo-selkäydinnesteen virtaukseen ja määrään sekä aivojen puhdistumiseen glymfaattisen järjestelmän kautta. Tutkimustulokset saattavat vaikuttaa neurokirurgisen anestesiologian käytäntöihin.
Helsingin, Kööpenhaminan ja Rochesterin yliopistojen tutkijat ovat havainneet, että kaksi yleisesti käytettyä anestesialääkeyhdistelmää säätelee aivo-selkäydinnesteen virtausta ja verimäärää aivoissa tehokkaammin kuin veressä oleva hiilidioksidi. Löydös saattaa johtaa muutoksiin neurokirurgisen anestesiologian hoitokäytännöissä, etenkin neurologisissa ja neurokirurgisissa sekä aivovammoihin liittyvissä tapauksissa, joissa intuboitujen potilaiden aivoverenkiertoa, aivojen happeutumista ja kallonsisäistä painetta säädellään tavanomaisesti hiilidioksidipitoisuuden avulla.
– Tutkimuksen kohteena olleet anestesia-aineet heikentävät hiilidioksidin aiheuttamia vasomotorisia eli verisuonten läpimittaan liittyviä vasteita ja aivo-selkäydinnesteen virtaukseen liittyviä vaikutuksia. Tieto voi vaikuttaa eri hoitotilanteissa käytettävien anestesia-aineiden valintaan ja mahdollisesti parantaa hoitokäytäntöjä. Ennen kaikkea on tärkeää tietää, miten nukutusaineet vaikuttavat aivojen nestetiloihin. Tarvitaan vastaavia tutkimuksia ihmisillä, sanoo apulaisprofessori ja lääketieteen tohtori Tuomas Lilius Helsingin yliopistosta ja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
Mitä tehtiin ja miten?
Tutkijat havaitsivat rottamallissa, että ketamiiniin ja deksmedetomidiiniin perustuva anestesia kasvatti perivaskulaaritiloja eli verisuonia ympäröiviä tiloja ja lisäsi siten aivo-selkäydinnesteen virtausta aivokudokseen. Siihen ei vaikuttanut hengitettävä hiilidioksidi, joka on tunnettu aivoverisuonten laajentaja. Tulokset viittaavat siihen, että aivo-selkäydinnesteen virtaus aivoissa voidaan pitää ennallaan, jolloin glymfaattinen järjestelmä jatkaa aivojen puhdistamista. Toisaalta hengitettävä anestesia-aine isofluraani kasvatti aivoverisuonten läpimittaa, mikä puolestaan vähensi aivo-selkäydinnesteen virtausta ja tilavuutta.
– Jos havaintomme pätevät myös ihmiseen, tutkimuksemme voi vaikuttaa neurokirurgisten ja neurologisten potilaiden anestesiaan. Tutkimuksemme perusteella deksmedetomidiinin avulla voidaan kumota veren hiilidioksidipitoisuuden vaikutus aivo-selkäydinnesteen virtaukseen ja verimäärään tilanteissa, joissa hiilidioksidia kertyy verenkiertoon. Suuri hiilidioksidipitoisuus voi vaikuttaa aivoihin haitallisesti, jos potilaan kallonsisäinen paine on kohonnut, sanoo yliopistotutkija, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Lohela Helsingin yliopistosta ja HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.
– Oli yllättävää, että anestesia-aineiden vaikutus oli niin voimakas, että se ylitti hiilidioksidin vaikutuksen, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Daniel Persson.
Alkuperäinen julkaisu
Anesthesia Blunts Carbon Dioxide Effects on Glymphatic Cerebrospinal Fluid Dynamics in Mechanically Ventilated Rats Anesthesiology August 2024, Vol. 141, 338–352.
Glymfaattinen järjestelmä - aivojen pesukone
Aivo-selkäydinneste eli aivoja, selkäydintä ja aivojen verisuonia ympäröivä neste on tärkeä osa aivojen glymfaattista järjestelmää, joka mahdollistaa nesteen kierron aivoissa. Sykkiessään valtimot työntävät osan nesteestä aivokudokseen. Näin syntyvä virtaus kuljettaa nesteeseen liuenneet aineet kohti järjestelmän ulosvirtausreittejä. Aivojen puhdistuksen häiriöt on yhdistetty proteiinikertymiin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin neurologisiin sairauksiin. Tajunnantasoon liittyvä aivo-selkäydinnesteen virtaus lisääntyy unessa ja heikkenee valveilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas Lilius, tuomas.lilius@helsinki.fi
Terhi Lohela, terhi.lohela@helsinki.fi
Daniel Persson, daniel.persson@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa25.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme