Ennennäkemätön puhujakaarti mielenfilosofeja Helsingissä
3.9.2024 09:04:47 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Filosofian alan konferenssi Action in Perception 2024 järjestetään Helsingin yliopistolla 5.–6.9. Tapahtumaan kuuluu avoin paneeli mielen, ruumiin ja teknologian kysymyksistä Tiedekulmassa.

– Huippufilosofit on saatu Suomeen Helsingin yliopiston tutkijoiden kansainvälisten verkostojen ja tutkimusvierailujen ansiosta, kertoo yksi konferenssin järjestäjistä, postdoc-tutkija ja mielenfilosofi Pii Telakivi.
– Konferenssin keskiössä on enaktivismiksi kutsuttu filosofinen suuntaus. Teorian perusajatus on, että mielen toiminnot kuten havainto, muisti tai mielikuvitus eivät synny ainoastaan aivoissa, vaan ne ovat taidokasta toimintaa, joka vaatii koko ruumiin. Tällä on lukuisia vaikutuksia siihen, miten ymmärrämme tietoisuuden ja hahmotamme ihmisen suhteen ympäristöönsä.
Avoimessa paneelissa Tiedekulmassa torstaina 5.9. klo 17–19 aiheesta keskustelevat Shaun Gallagher, Sara Heinämaa, Alva Noë, Marya Schechtman ja Evan Thompson.
Tervetuloa seuraamaan avoimen paneelin striimiä.
Taiteella on tärkeä asema inhimillisen tietoisuuden ymmärtämisessä
– Enaktivismin tarjoama näkökulma mieleen ja tietoisuuteen on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä juuri nyt, koska tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat muuttavat radikaalisti käsityksiämme siitä, miten ihmismieli tulisi ymmärtää, Telakivi sanoo.
Enaktivismia on sovellettu monilla tutkimusaloilla, muun muassa arkkitehtuurin ja inhimillisen elinympäristön tutkimuksessa, taiteen- ja kirjallisuudentutkimuksessa, mielenterveyden tutkimuksessa sekä nykyteknologioiden tutkimuksessa.
Enaktiivisen teorian avulla on pystytty hahmottamaan esimerkiksi, miten voimakkaat kokemukset toden tunnusta ja läsnäolosta toisissa todellisuuksissa syntyvät taideteosten äärellä. Toisaalta enaktiivinen teoria ohjaa tarkastelemaan myös taideteoksia erityisinä teknologian muotoina ja keinotekoisina artefakteina.
– Esimerkiksi kaunokirjallinen teos ei ole tosielämän kopio, vaan ihan omalakisensa kognitiivinen ympäristö. Lukeminen tarjoaa mielelle mahdollisuuden toimia tavoilla, jotka eivät tosielämässä ole yleisiä tai edes mahdollisia, sanoo kirjallisuudentutkija, vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen.
Älylaitteet tulevat osaksi ihmisen mieltä
– Mielen ja ruumiin välinen suhde on vanha filosofinen kysymys, kertoo projektin johtaja, käytännöllisen filosofian tutkija Sanna Tirkkonen.
Mielen ruumiillisuutta painottavat tutkimustulokset ovat ajankohtaisia erityisesti hyvinvoinnin ja mielenterveyden konteksteissa sekä uusien teknologioiden vaikutusten ymmärtämisessä. Teknologiat, kuten tekoälyjärjestelmät, ovat tulleet osaksi sekä ruumiillista olemistamme että sosiaalisia suhteita: ne voivat toimia kollegoina, digitaalisina avustajina, kumppaneina ja terapeutteina.
– Tämä muuttaa käsitystämme itsestämme, kehostamme ja sosiaalisesta maailmastamme, ja tuo mukanaan monia eettisiä kysymyksiä, kun teknologiat integroituvat osaksi mieltämme ja ihmisyyttämme, tutkijat sanovat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Postdoc-tutkija Pii Telakivi, pii.telakivi@helsinki.fi p. 050-3217497 @PTelakivi
Akatemiatutkija Sanna Tirkkonen, sanna.tirkkonen@helsinki.fi (Enhancing and Reassessing Enactivism -projektin johtaja) p. 040-7471066 @SannaTirkkonen
Vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen, merja.polvinen@helsinki.fi
Postdoc-tutkija Anna Ovaska, anna.ovaska@helsinki.fi @annaovaska
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Digituki auttaa painonhallinnassa, mutta yksi malli ei sovi kaikille4.6.2026 07:14:21 EEST | Tiedote
Valmentajan tukema digitaalinen painonhallintaohjelma pienensi vyötärönympärystä, vähensi masennusoireita sekä paransi syömisen taitoja työikäisillä. Kolmen videotapaamisen lisääminen ohjelmaan ei kuitenkaan tehostanut tuloksia.
Sosiaalinen tuki suojaa nuoria – opettajan rooli korostui pandemiassa3.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset nuoret voivat paremmin, kun he kokevat saavansa sosiaalista tukea perheeltä, ystäviltä, opettajilta ja luokkatovereilta. Uusi väitöstutkimus osoittaa, että opettajan tuki on covid-19 -pandemian jälkeen erityisen tärkeää.
Hinta, maku ja osaaminen ratkaisevat, valitseeko kuluttaja kasvipohjaisen vaihtoehdon3.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kasvipohjaisten tuotteiden hinnan pitäisi laskea, maun parantua ja kuluttajien ruoanlaittotaitojen kehittyä, jotta yhä useampi suomalainen siirtyisi kasviproteiinien ja kasvipohjaisten maitovaihtoehtojen käyttäjäksi.
Koulu-uupumus vaikuttaa nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin1.6.2026 07:18:00 EEST | Tiedote
Nuorten koulu-uupumus on lisääntynyt Suomessa. Kodin ja koulun välinen tiiviimpi yhteistyö voi tarjota ratkaisun nuorten parempaan hyvinvointiin, kertoo uusi väitöstutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme