Ennennäkemätön puhujakaarti mielenfilosofeja Helsingissä
Filosofian alan konferenssi Action in Perception 2024 järjestetään Helsingin yliopistolla 5.–6.9. Tapahtumaan kuuluu avoin paneeli mielen, ruumiin ja teknologian kysymyksistä Tiedekulmassa.

– Huippufilosofit on saatu Suomeen Helsingin yliopiston tutkijoiden kansainvälisten verkostojen ja tutkimusvierailujen ansiosta, kertoo yksi konferenssin järjestäjistä, postdoc-tutkija ja mielenfilosofi Pii Telakivi.
– Konferenssin keskiössä on enaktivismiksi kutsuttu filosofinen suuntaus. Teorian perusajatus on, että mielen toiminnot kuten havainto, muisti tai mielikuvitus eivät synny ainoastaan aivoissa, vaan ne ovat taidokasta toimintaa, joka vaatii koko ruumiin. Tällä on lukuisia vaikutuksia siihen, miten ymmärrämme tietoisuuden ja hahmotamme ihmisen suhteen ympäristöönsä.
Avoimessa paneelissa Tiedekulmassa torstaina 5.9. klo 17–19 aiheesta keskustelevat Shaun Gallagher, Sara Heinämaa, Alva Noë, Marya Schechtman ja Evan Thompson.
Tervetuloa seuraamaan avoimen paneelin striimiä.
Taiteella on tärkeä asema inhimillisen tietoisuuden ymmärtämisessä
– Enaktivismin tarjoama näkökulma mieleen ja tietoisuuteen on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä juuri nyt, koska tekoäly ja muut digitaaliset teknologiat muuttavat radikaalisti käsityksiämme siitä, miten ihmismieli tulisi ymmärtää, Telakivi sanoo.
Enaktivismia on sovellettu monilla tutkimusaloilla, muun muassa arkkitehtuurin ja inhimillisen elinympäristön tutkimuksessa, taiteen- ja kirjallisuudentutkimuksessa, mielenterveyden tutkimuksessa sekä nykyteknologioiden tutkimuksessa.
Enaktiivisen teorian avulla on pystytty hahmottamaan esimerkiksi, miten voimakkaat kokemukset toden tunnusta ja läsnäolosta toisissa todellisuuksissa syntyvät taideteosten äärellä. Toisaalta enaktiivinen teoria ohjaa tarkastelemaan myös taideteoksia erityisinä teknologian muotoina ja keinotekoisina artefakteina.
– Esimerkiksi kaunokirjallinen teos ei ole tosielämän kopio, vaan ihan omalakisensa kognitiivinen ympäristö. Lukeminen tarjoaa mielelle mahdollisuuden toimia tavoilla, jotka eivät tosielämässä ole yleisiä tai edes mahdollisia, sanoo kirjallisuudentutkija, vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen.
Älylaitteet tulevat osaksi ihmisen mieltä
– Mielen ja ruumiin välinen suhde on vanha filosofinen kysymys, kertoo projektin johtaja, käytännöllisen filosofian tutkija Sanna Tirkkonen.
Mielen ruumiillisuutta painottavat tutkimustulokset ovat ajankohtaisia erityisesti hyvinvoinnin ja mielenterveyden konteksteissa sekä uusien teknologioiden vaikutusten ymmärtämisessä. Teknologiat, kuten tekoälyjärjestelmät, ovat tulleet osaksi sekä ruumiillista olemistamme että sosiaalisia suhteita: ne voivat toimia kollegoina, digitaalisina avustajina, kumppaneina ja terapeutteina.
– Tämä muuttaa käsitystämme itsestämme, kehostamme ja sosiaalisesta maailmastamme, ja tuo mukanaan monia eettisiä kysymyksiä, kun teknologiat integroituvat osaksi mieltämme ja ihmisyyttämme, tutkijat sanovat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Postdoc-tutkija Pii Telakivi, pii.telakivi@helsinki.fi p. 050-3217497 @PTelakivi
Akatemiatutkija Sanna Tirkkonen, sanna.tirkkonen@helsinki.fi (Enhancing and Reassessing Enactivism -projektin johtaja) p. 040-7471066 @SannaTirkkonen
Vanhempi yliopistonlehtori Merja Polvinen, merja.polvinen@helsinki.fi
Postdoc-tutkija Anna Ovaska, anna.ovaska@helsinki.fi @annaovaska
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme