Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä kääntyi vihdoin nousuun – myös odotukset piristyivät
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuonna ovat selvässä nousussa. Yritysten luotonkysyntä on myös ollut lievässä kasvussa, ja luotonkysyntään odotetaan lisää piristymistä loppuvuoden aikana. Barometrikysely III/2024 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Barometrin vastaajat arvioivat, että kotitalouksien luotonkysyntä on ollut kesällä vuodentakaista vilkkaampaa. Pitkään poikkeuksellisen alhaalla ollut saldoluku on jatkanut nousuaan. Lähes puolet vastaajista arvioi kysynnän vilkastuneen. Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuoden aikana ovat erittäin korkeat. Luotonkysynnän odotuksia kuvaava saldoluku nousi merkittävästi. Yksikään vastaajista ei odota kysynnän vähenevän vuodentakaiseen verrattuna.
Sijoituskohteiden suosiossa tapahtui muutos: talletukset ovat menettäneet suosiotaan, ja rahalle etsitään nyt rohkeammin tuottoa osake- ja rahastosijoituksista.
Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että yrityksille on myönnetty kesän aikana hieman enemmän luottoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Saldoluku kuitenkin laski hienoisesti.
Myös yritysten luotonkysynnän odotukset loppuvuodelle ovat lievässä nousussa. Kolmannes vastaajista odottaa kysynnän vilkastuvan. Investointeihin, yrityskauppoihin ja -järjestelyihin käytettävien lainojen kysynnän odotetaan lisääntyvän. Samaan aikaan kuitenkin rahoituksen uudelleenjärjestelyjen kysyntä on edelleen vahvaa. Myös julkisen rahan käytön odotetaan edelleen kasvavan.
”Inflaatio euroalueella on helpottanut, ja markkinakorot ovat laskeneet. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on Tilastokeskuksen mukaan noussut loppukevään alhosta, mutta se on yhä matalalla tasolla. Kotitalouksien odotukset tulevalle syksylle ovat aavistuksen parantuneet ja oman asunnon pari vuotta kasaantunut hankintapaine voi alkaa purkautua”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Myös rakennustuotannossa myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden määrät ovat kääntyneet kasvuun.
”Yritysten luotonkysynnän merkittävää piristymistä joudutaan vielä odottamaan. Suomen talouskasvu on edelleen haurasta.” Somerla toteaa.
Pankkibarometrissään Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme