Kotitalouksien sähkönkulutus on laskussa – lisälämmönlähteillä aiempaa suurempi merkitys pientalojen lämmityksessä
Kotitalouksien suoraan käyttämän sähkön määrä pienentyi merkittävästi vuosina 2017–2023. Samaan aikaan uusien lämmönlähteiden merkitys näyttää kasvaneen.
Tiedot käyvät ilmi European Green Deal -hankkeen tuloksista, joita on tarkasteltu Tilastokeskuksen yliaktuaarin Virve Rouhiaisen Tieto&trendit-artikkelissa.
”Aleneva kulutuskehitys on nähtävissä myös Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen luvuissa vuodesta 2016 vuoteen 2022. Kulutustutkimuksen mukaan kotitalouksien sähkömenot laskivat kyseisellä aikavälillä 27 prosenttia,” Rouhiainen kertoo.
Rouhiaisen mukaan tuloksissa näkyy myös energiakriisi, joka koetteli suomalaisia vuosina 2022 ja 2023.
”Osa kulutuksen vähenemisestä on todennäköisesti seurausta kriisin aiheuttamista sähkönsäästötoimista.”
Hankkeessa tutkittiin kotitalouksien sähkönkulutusta myös rakennustyypeittäin ja lämmitystavan mukaan. Tuloksista käy ilmi, että suoralla sähköllä lämpenevissä omakotitaloissa sähkönkulutus on ollut viime vuosina oletettua pienempää. Rouhiaisen mukaan tästä voi päätellä, että lisälämmönlähteiden merkitys erityisesti juuri sähkölämmitteisissä pientaloissa on kasvanut.
”Esimerkiksi kulutustutkimukseen vastanneista omakotitalouksista kymmenen prosenttia ilmoitti talonsa päälämmönlähteeksi ilmalämpöpumput, vaikka Suomen oloissa ilmalämpöpumppua ei ole tavattu pitää pääasiallisena lämmitystapana.”
Rouhiaisen mukaan on mahdollista, että tällaisissa omakotitaloissa ilmalämpöpumput ovat tuottaneet valtaosan käytetystä lämmitysenergiasta, vaikka taloissa olisikin esimerkiksi suora sähkölämmitys.
Hankkeen tuloksissa asiantuntijan huomion kiinnitti myös maalämpötalojen verrattain korkea sähkönkulutus.
”Maalämpöä käyttävissä omakotitaloissa sähköä kului suurin piirtein saman verran kuin sähkölämmitteisissä taloissa, vaikka periaatteessa maalämmön energiatehokkuuden pitäisi olla ainakin kolminkertainen sähkölämmitykseen verrattuna.”
Rouhiainen antaa yllättävälle havainnolle kolme selitystä.
”Ensinnäkin sähkölämmitteisissä omakotitaloissa lisälämmönlähteitä kuten puuta ja ilmalämpöpumppuja käytetään mahdollisesti enemmän kuin maalämpötaloissa. Toiseksi maalämpötalot ovat uudempia kuin sähkölämmitteiset talot, ja uusissa taloissa on vanhoja useammin erillisiä lämmitettäviä piharakennuksia. Lisäksi eroja voi olla myös muissa tekijöissä, kuten asukasmäärässä ja sähköautojen yleisyydessä.”
Rakennuskantarekisteriin öljylämmitteisiksi merkittyjen pientalojen sähkökulutus osoittautui tarkastelussa selvästi suuremmaksi kuin kaukolämpöä käyttävien pientalojen. Rouhiaisen mukaan öljylämmittäjien ennakoitua suuremmat kulutusluvut kertovat siitä, että taloissa on siirrytty todellisuudessa maalämpöön tai johonkin muuhun lämpöpumppuratkaisuun.
”Tätä tulkintaa tukee etenkin se, että öljylämmitteiseksi merkityissä taloissa sähkönkulutus kasvaa erityisesti lämmityskaudella – samalla tavalla kuin niissä taloissa, joissa lämmitys perustuu joko kokonaan tai osittain sähköön.”
Rakennuskannan lämmitystapaa ja käytettyä lämmitysenergiaa koskevat tiedot jäävät muutosten yhteydessä usein päivittämättä rekisteriin. Rakennuskannan tietoja korjataankin otantatutkimusten pohjalta.
European Green Deal -hankkeen tulokset ovat alustavia, ja ne perustuvat sähkön datahubista saatuihin tietoihin ja niiden vertailuun aiempien tiedonkeruiden kanssa.
Tilastokeskus selvittää uusien aineistojen käyttöä rakennusten energiankulutuksen tilastoinnissa kahdessa Eurostatin pääosin rahoittamassa projektissa. Näistä ensimmäinen, asuinrakennusten energiankulutusta koskeva projekti valmistui keväällä, ja projektin loppuraportti toimitettiin Eurostatille.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Virve RouhiainenYliaktuaariTilastokeskus
virve.rouhiainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomen kansantalous hienoisessa laskussa huhti-kesäkuussa29.8.2025 08:05:29 EEST | Tiedote
Bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 0,4 % ensimmäisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT pysytteli vuodentakaisella tasolla. Samaan aikaan kun Suomen BKT laski, EU-alueen BKT kasvoi 0,2 %.
Henkirikosten määrän kasvu jatkui alkuvuonna28.8.2025 08:05:05 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli tammi-kesäkuussa kaikkiaan 48 henkirikosta, mikä on neljä rikosta enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös viime vuonna henkirikosten määrä kasvoi edellisistä vuosista.
Työllisyystilanne jatkoi heikkenemistään heinäkuussa26.8.2025 09:03:26 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten, työttömiä puolestaan 40 000 enemmän. Nuorten tilanne pysyi erityisen synkkänä.
Uusien yritysten rekisteröintejä ennätyksellisen paljon huhti-kesäkuussa22.8.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Toisen vuosineljänneksen aikana rekisteröitiin 16 955 uutta yritystä. Rekisteröintien määrä oli suurin vuodesta 2019 alkavan tilastoinnin aikana. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna rekisteröintien määrä kasvoi jopa 20 %.
Muistutuskutsu: Työllisyys Suomessa ja alueilla - Tilastokeskuksen tiedotustilaisuus 26.8.19.8.2025 08:33:21 EEST | Kutsu
Miten työllisyys ja työttömyys kehittyivät heinäkuussa? Miltä Etelä-Pohjanmaan työllisyystilanne ja väestökehitys näyttävät? Onko työllisyyskehityksessä eroja esimerkiksi sukupuolen tai iän mukaan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme