Kannattavatko edes nuoret nuorisoalan eläke-ehdotuksia?

Tela teetti tutkimusyhtiö Verianilla keväällä tutkimuksen, jossa kysyttiin 20–65-vuotiailta sekä pidempään eläkkeellä olevien näkemyksiä eläkejärjestelmästä ja eläkeajasta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset edelleen luottavat eläkejärjestelmän olevan olemassa, kun itse jäävät eläkkeelle. 20–65-vuotiaista näin uskoi 59 prosenttia vastaajista. Alle 30-vuotiaista vastaajistakin näin uskoi olevan lähes puolet, 46 prosenttia vastaajista.   Tulos on vähintään kohtuullinen suhteessa julkiseen keskusteluun, jossa juuri kukaan nuori ei näytä uskovan pääsevänsä eläkkeelle.

Mitä nuorisoala sitten esitti? Keskeisenä ehdotuksena oli uudenlaisen sukupolvirahastoinnin käynnistäminen. Sen mukaan eläkejärjestelmään tulisi kerätä 10 miljardia euroa rahastoitua varallisuutta käytettäväksi pienien nuorisoikäluokkien tulevien eläkkeiden maksamiseen ja palkattomien jaksojen eläkekertymien rahoittamiseen myös tulevaisuudessa. 

Tavoite rahastoinnin vahvistamisesta ei ole uusi. Tätä ovat ehdottaneet muun muassa Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset -raportissaan (VN-TEAS 2021:36). Raportissa esitetään, että eläkkeiden rahastointia tulisi lähivuosina lisätä, jotta matalan syntyvyyden ja väestön ikääntymisen aiheuttama eläkejärjestelmän kautta tuleva lisärasitus jakaantuisi tasaisemmin eri sukupolville. 

Työeläkejärjestelmän rahastoitu osuus ei ole vaatimaton. Tätä nykyä työeläkejärjestelmän yhteenlaskettu rahastoitu osuus on noin 260 miljardia euroa. Tämä on se keskeinen puskuri, jolla suomalaisessa eläkejärjestelmässä tasataan eri kokoisten ikäluokkien maksurasitusta niin, ettei se tulisi nuorille, pienemmille ikäluokille kohtuuttomaksi. Rahastojen tuotoilla katetaan tänä päivänä viidennes vuosittain maksettavista eläkkeistä. Pitkäjänteinen rahastointi ja pääoman tuottava sijoittaminen ovat kaikkein vaikuttavin tapa parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä. 

Sukupolvirahasto merkitsisi rajua leikkausta eläkkeisiin

Siinä missä nuorisoalan ehdotus rahastoinnin kasvattamisesta on laajasti kannatettu, tapa, jolla nuorisoala 10 miljardin euron sukupolvirahastoinnin ehdotti toteutettavaksi, herätti jo tuoreeltaan yhteiskunnallista keskustelua. Nuorisoala nimittäin ehdottaa, että rahastoinnin vahvistamiseksi työeläkeindeksi tulisi jäädyttää vuosiksi 2027–2032. Tai jäädytystä tulisi ehdotuksen mukaan jatkaa edelleen, kunnes 10 miljardin euron tavoite on täytetty. Karkeasti arvioiden tämä tarkoittaisi 10 prosentin leikkausta maksettaviin eläkkeisiin, jos oletetaan, että inflaatio olisi maltillinen 2 prosenttia vuodessa ja palkkojen kasvu 3 prosenttia vuodessa (laskelmasta tarkemmin tiedotteessamme).  

Nuorisoala, erityisesti opiskelijat tietävät, miten inflaatio ja ostovoiman kehitys kohtelee opintotukea, joka lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta on ollut indeksoinnin ulkopuolella. On kuitenkin syytä muistaa, että työeläke poikkeaa opintotuesta siinä, että se on luonteeltaan yksityisoikeudellinen vakuutusmaksu, johon liittyy vastike. Kertynyt eläkeoikeus katsotaan perustuslain 15§:n mukaiseksi omaisuudeksi, jota koskee siis omaisuudensuoja. Pitkäaikainen indeksijäädytys toimisi eräällä tavalla omaisuudensuojaa vastaan, koska eläkkeen reaalinen arvo päästettäisiin rajusti laskemaan.  

Nykyisten eläkeläisten työeläkkeiden jäädyttäminen  pitkäksi ajaksi johtaisi ison joukon eläkeläisiä toimeentulo-ongelmiin. Eläkkeellä ollessa ihmisten on muita elämänvaiheita rajallisemmat mahdollisuudet kompensoida toimeentulon muutoksia omassa arjessaan. Pienituloisten eläkeläisten lisäksi tämä on erityisen vaikeaa niiden eläkeläisten keskuudessa, jotka ovat olleet eläkkeellä pitkään. Harvemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa tulee huomioiduksi, että vastikään eläköityneiden lisäksi eläkettä saavat myös yli 80-vuotiaat ja 90-vuotiaat seniorikansalaiset, jotka kipeästi tarvitsevat yhteiskunnalta sen suoman vanhuuden turvan. 

Suomalaiset odottavat eläkkeeltä vakautta

Telan tutkimuksen toisena kohdejoukkona oli yli 75-vuotiaat. Halusimme kuulla, miten nämä suomalaiset kokevat oman elämänsä ja eläkkeellä oloaikansa. Elämänsä tärkeimpinä asioina yli 75-vuotiaat pitivät hyvää terveyttä ja toimintakykyä (84 prosenttia vastaajista) sekä turvallista ikääntymistä (66 prosenttia vastaajista). Taloudellista vakautta tärkeänä piti 60 prosenttia vastaajista. Myös työikäiset 20–65-vuotiaat pitivät tärkeimpänä terveyttä ja toimintakykyä (78 prosenttia). Taloudellista vakautta työikäiset arvostivat vielä eläkeläisiä enemmän, sillä jopa 69 prosenttia piti sitä tärkeänä. Itse asiassa on hämmästyttävää, miten samankaltaisia vastaukset hyvää elämää, eläketurvaa ja sen rahoittamista koskien olivat näiden vastaajaryhmien välillä. Sukupolvisodan sijasta tutkimustuloksista välittyi sukupolviluottamus.

Lienee selvää, että työeläkeindeksien pitkäaikainen jäädyttäminen romahduttaisi tämän luottamuksen. On kysyttävä, edistääkö ehdotuksen kaltainen tulonsiirto eläkeläisiltä nuorille sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. On olemassa parempiakin tapoja turvata eläkejärjestelmän kestävyys tuleville sukupolville kuin romahduttaa nykyisten eläkkeensaajien ostovoima. 

Kysyimme tutkimuksessa, pitäisikö työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä vahvistaa, vaikka se tarkoittaisi leikkauksia nykyisiin eläkkeisiin. Alle 31-vuotaiden vastaajien joukossa näin halusi tehdä vain neljännes (25 prosenttia) vastaajista. Väitteen kanssa eri mieltä oli 51 prosenttia nuorista vastaajista. Noin neljännes (24 prosenttia) ei halunnut ottaa asiaan kantaa. Kysyimme samaa asiaa myös eri tavoin muotoilluilla kysymyksen asetteluilla, mutta vastaukset olivat saman suuntaisia. Näyttää joka tapauksessa siltä, että nuoret eivät kannata sitä mitä nuorisoala esittää. 

Nuorisoala ehdottaa myös sijoitusriskin kasvattamista parempien tuottojen saamiseksi. Myös työeläkevakuuttajat ovat puhuneet sijoitusuudistuksen puolesta. Tämä on tärkeä keino eläkejärjestelmän kestävyyden parantamiseksi. Pääomamarkkinoiden kehittyessä on tärkeää, että yksityisen työeläkealan sijoitustoimintaa sääntelevä kehikko on ajanmukainen. Julkisen puolen Keva on jo oman sijoitusuudistuksensa hyvällä menestyksellä tehnyt. On kuitenkin tärkeää, että työeläkealan sijoitustoimintaa tehdään jatkossakin tuottavasti ja turvaavasti. Työeläkevakuuttajat ovat liputtaneet maltillisen sijoitusuudistuksen puolesta käynnissä olevan eläkeuudistuksen yhteydessä. Sääntelykehikkoa kannattaa ajanmukaistaa ja mahdollistaa nykyistä suurempi osakepaino sijoituksille. Yhtä tärkeää on tehdä se tavalla, joka turvaa työeläkevakuuttajien sijoitusautonomian. Vain itsenäisiä sijoituspäätöksiä tekevä vakuuttaja turvaa eläkejärjestelmän kestävyyttä varojen hajautuksen kautta. 

Telan teettämä tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että suomalaisen työeläkejärjestelmän koossa pitävä voima on luottamus. Luottamus siihen, että jokainen vuorollaan saa ansioidensa mukaan eläkettä, joka on inflaatiolta suojattu ja takaa toimeentulon elämän loppuun saakka. Menetettyä luottamusta on vaikea uudelleen rakentaa. Siksi nuorisoalan ehdotus ampuu eläkkeensaajien lisäksi lopulta nuorten omaan nilkkaan.   
 
Blogitekstissä mainitut tutkimustulokset perustuvat Telan tutkimuslaitos Verianilla teettämään Eläketutkimus kansalaisille 2024 aineistoon. Tutkimuksessa oli kaksi ryhmää, 20–65-vuotiaat (1 047 vastaajaa) ja 75 vuotta täyttäneet eläkeläiset (1 036 vastaajaa). Tiedonkeruu toteutettiin Verianin internetpaneelissa 19.3.-18.4.2024 välisenä aikana. Tela julkistaa tutkimuksen tarkemmat tulokset syyskuun lopulla.