Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa
5.9.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.

On arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa kuolemaa. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä vähentää sairastavuuden ja kuolleisuuden riskiä merkittävästi. Beetasalpaajia on käytetty verenpaineen alentamiseen vuosikymmenien ajan. Viime vuosina niiden käyttö verenpaineen hoidossa on kuitenkin vähentynyt, sillä niiden teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.
Väitöstutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä osatyössä Lauri Suojanen selvitti, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että jo aiemmin tunnetut beetasalpaajien epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen korostuivat selvästi pystyasennossa.
– Havaitsimme, että mittauksissa, jotka tehtiin kohonnutta verenpainetta sairastaville makuuasennossa, bisoprololi laski verenpainetta heikommin aortan tasolla kuin yläraajasta mitattuna. Pystyasennossa bisoprololin epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen kuitenkin korostuivat selvästi, eikä se laskenut aorttatason verenpainetta lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna, Suojanen kertoo
Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta potilaan istuessa. Tällöin ei kuitenkaan saada tietää, miten verenpaine käyttäytyy ihmisen ollessa pystyasennossa. Pystyyn noustessa tarvitaan nopeita kompensaatiomekanismeja, jotta verenkierto säilyy riittävänä aivoissa ja muissa tärkeissä elimissä. Pystyyn noustessa verenpaine yleensä hiukan laskee, kun taas syke ja verenkierron ääreisvastus nousevat. Verenkierron ääreisvastus tarkoittaa verisuonten haarautuessa ja kapeutuessa veren virtaukselle muodostuvaa vastusta, johon vaikuttavat erityisesti pienet vastussuonet.
Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä yhteneväisesti. Noin kuudensadan terveen tutkittavan joukossa kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.
Tutkimuksen tulokset kannustavatkin tutkimaan verenpainetta myös pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä perinteisillä mittareilla, eli pulssiaaltoanalyysiin käytettävää erikoisvälineistöä ei tarvita.
– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta ja sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.
Lauri Suojanen työskentelee sisätautien kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja erikoislääkärinä sisätautien toimialueella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Central Blood Pressure: Effect of Beta-Blockade and Upright Position tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Lehto Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Suojanen
lauri.suojanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampere onnistuu houkuttelemaan kansainvälisiä opiskelijoita, mutta ei pitämään kiinni heidän osaamisestaan8.10.2026 12:15:08 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että kansainväliset opiskelijat viihtyvät Tampereella, mutta työllistymisen vaikeudet uhkaavat karkottaa osaajat alueelta.
Tiina Silander nimitettiin koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi, Tapio Visakorpi jatkaa tutkimuksesta vastaavana vararehtorina7.10.2026 13:36:42 EEST | Tiedote
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus nimitti kokouksessaan 7.10.2026 kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan dekaani Tiina Silanderin koulutuksesta vastaavaksi vararehtoriksi sekä vararehtori Tapio Visakorven tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi kaudelle 1.1.2027–31.12.2031.
Kutsu medialle: Johtajuussymposium pohtii johtajuuden ja liiketoiminnan murrosta30.9.2026 13:06:00 EEST | Tiedote
Tämänvuotinen Johtajuussymposium järjestetään 22. lokakuuta teemalla johtajuuden ja liiketoiminnan murros. Digitalisaatio, energiamurros, geopoliittinen epävarmuus ja kestävyyshaasteet muokkaavat sekä johtamista että liiketoimintaa. Johtajuussymposium tarkastelee, miten muutosta voidaan johtaa strategisesti ja vastuullisesti sekä millaisia uusia toimintamalleja tämä aika edellyttää.
Valmistuneiden uraseurantakyselyt käynnistyvät30.9.2026 08:41:36 EEST | Tiedote
Yliopistojen valtakunnallinen uraseurantakysely käynnistyy jälleen 1. lokakuuta. Kysely lähetetään vuonna 2021 Tampereen yliopistosta valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille sekä maisterin, lääketieteen lisensiaatin tai kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (varhaiskasvatuksen opettaja) suorittaneille. Tohtorien uraseurantakyselyyn kutsutaan vuonna 2023 tohtorin tutkinnon suorittaneet.
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme