Väitös: Verenpaine kannattaa mitata myös seisoma-asennossa
Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitapahtumien riskitekijöistä. Perinteisen olkavarresta mitatun verenpaineen lisäksi sentraalista eli aorttatason verenpainetta voidaan arvioida pulssiaaltoanalyysin avulla. Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten pystyasento ja beetasalpaaja bisoprololi vaikuttavat verenpaineeseen aortan tasolla.

On arvioitu, että kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa kuolemaa. Verenpaineen alentaminen lääkkeillä vähentää sairastavuuden ja kuolleisuuden riskiä merkittävästi. Beetasalpaajia on käytetty verenpaineen alentamiseen vuosikymmenien ajan. Viime vuosina niiden käyttö verenpaineen hoidossa on kuitenkin vähentynyt, sillä niiden teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.
Väitöstutkimuksensa kahdessa ensimmäisessä osatyössä Lauri Suojanen selvitti, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Keskeinen löydös tutkimuksessa oli, että jo aiemmin tunnetut beetasalpaajien epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen korostuivat selvästi pystyasennossa.
– Havaitsimme, että mittauksissa, jotka tehtiin kohonnutta verenpainetta sairastaville makuuasennossa, bisoprololi laski verenpainetta heikommin aortan tasolla kuin yläraajasta mitattuna. Pystyasennossa bisoprololin epäedulliset vaikutukset aorttatason verenpaineeseen kuitenkin korostuivat selvästi, eikä se laskenut aorttatason verenpainetta lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna, Suojanen kertoo
Verenpaine mitataan yleensä olkavarresta potilaan istuessa. Tällöin ei kuitenkaan saada tietää, miten verenpaine käyttäytyy ihmisen ollessa pystyasennossa. Pystyyn noustessa tarvitaan nopeita kompensaatiomekanismeja, jotta verenkierto säilyy riittävänä aivoissa ja muissa tärkeissä elimissä. Pystyyn noustessa verenpaine yleensä hiukan laskee, kun taas syke ja verenkierron ääreisvastus nousevat. Verenkierron ääreisvastus tarkoittaa verisuonten haarautuessa ja kapeutuessa veren virtaukselle muodostuvaa vastusta, johon vaikuttavat erityisesti pienet vastussuonet.
Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä yhteneväisesti. Noin kuudensadan terveen tutkittavan joukossa kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.
Tutkimuksen tulokset kannustavatkin tutkimaan verenpainetta myös pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä perinteisillä mittareilla, eli pulssiaaltoanalyysiin käytettävää erikoisvälineistöä ei tarvita.
– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta ja sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.
Lauri Suojanen työskentelee sisätautien kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja erikoislääkärinä sisätautien toimialueella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojasen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Central Blood Pressure: Effect of Beta-Blockade and Upright Position tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.9.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Lehto Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Suojanen
lauri.suojanen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme