Alaikäisiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleistynyt – pääkaupunkiseudun kouluissa, toisella asteella ja nuorisotiloilla autetaan tunnistamaan ja reagoimaan häirintään
Joka toinen vuosi toteutettavan Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on yleistynyt. On havaittu, että lasten ja nuorten voi olla vaikeaa tunnistaa seksuaalista häirintää. Tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudun kouluissa, toisella asteella ja nuorisotiloilla käsitellään ilmiötä, jotta lapset ja nuoret oppisivat tunnistamaan ja reagoimaan seksuaaliseen häirintään. Aihetta käsitellään kouluissa 5.-luokasta ylöspäin ikätasoisesti Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Aiheesta tuotetaan myös materiaalia nuorten seuraamien sosiaalisen median vaikuttajien kanaviin.
Valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn avulla tuotetaan joka toinen vuosi monipuolista seurantatietoa lasten ja nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastaavat 4.–5.-luokkalaiset, 8.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1.–2. vuoden oppilaat. Viime vuonna pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastasi yhteensä 47 134 oppilasta. Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat omalta osaltaan auttaa tunnistamaan seksuaalista häirintää sekä ehkäistä sen esiintymistä lasten ja nuorten keskuudessa.
Kysely osoittaa, että seksuaalisen häirintää koetaan kaikissa kyselyyn vastanneissa ikäryhmissä. Eniten seksuaalista ahdistelua ovat kokeneet 8.–9.-luokkalaiset ja lukioikäiset tytöt, joista miltei puolet on kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Seksuaalinen häirintä näyttää kohdistuvan yhä nuorempiin, sillä 4.–5.-luokkalaisten kokema häirintä oli lisääntynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna ja oli nyt noin 10 % vastanneista.
Seksuaalinen häirintä on yleisintä somessa
Seksuaalista häirintää voi kohdata julkisissa tiloissa, kotona tai verkon välityksellä. Sosiaalisen median kanavissa nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä on tyypillisesti seksuaalissävytteisten viestien ja kuvien lähettämistä. Kasvokkaiseen kanssakäymiseen liittyy myös fyysistä seksuaalista toimintaa.
Viime vuosina etenkin seksuaalissävytteisten kuvien lähettäminen nuorten keskuudessa on yleistynyt, kun kuvien ja videoiden ottaminen ja jakaminen on muutenkin arkipäiväistynyt. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä on tullut niin yleinen ilmiö, että osa nuorista ajattelee sen kuuluvan sosiaaliseen mediaan.
"Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sen hankalampaa voi olla tunnistaa joutuvansa seksuaaliväkivallan uhriksi. Groomaajat eli aikuiset, jotka houkuttelevat alaikäisiä seksuaaliseen toimintaan, voivat olla hyvin taitavia saamaan ensin lapsen tai nuoren luottamuksen kyselemällä kuulumisia ja kehumalla tämän ulkonäköä, ja hiljalleen lapselta tai nuorelta toivotaan seksuaalista toimintaa”, lapsiin kohdistuneisiin pahoinpitely- ja seksuaalirikoksiin erikoistunut Annina Lehtonen Länsi-Uudenmaan poliisista sanoo.
Opettajat ja nuoriso-ohjaajat auttavat nuoria tunnistamaan häirintää ja reagoimaan siihen
Syksyllä pääkaupunkiseudun kunnat ovat tuottaneet materiaaleja opettajien ja nuoriso-ohjaajien tueksi seksuaalisen häirinnän käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa. Aikuisten käyttöön tarkoitettu tukimateriaali sisältää käsitteiden avaamista, keskustelukysymyksiä ja osallistavia tehtäviä, joiden avulla ilmiötä käsitellään. Tukimateriaalin rinnalla voi katsoa seksuaalisen häirinnän tunnistamista auttavia videoita, jotka on tuottanut Pelastakaa Lapset ry.
Seksuaalisen häirinnän ilmiötä käsitellään kouluissa ja nuorisotiloissa tämän vuoden aikana 5. luokkalaisista lukioikäisiin saakka ikätasoon sopivalla tavalla. Käsiteltäviä teemoja ovat seksuaalisen häirinnän käsitteet, seksuaalissävytteiset kuvat, grooming, tuen saaminen, nuoren lahjominen ja ilmoituksen tekeminen sekä groomaajan useat uhrit. Tavoitteena on, että nuoret oppisivat tunnistamaan seksuaalisen häirinnän ja toimimaan oikein, mikäli he joutuvat sen uhriksi tai etteivät he epähuomiossa itse syyllistyisi seksuaalisen häirinnän tunnusmerkit täyttäviin tekoihin.
Aikuinen on velvollinen tekemään viranomaisilmoituksen jo epäilystä
Aikuinen on velvollinen ilmoittamaan poliisille ja lastensuojeluviranomaiselle, mikäli epäilee lapsen tai nuoren joutuneen seksuaalisen ahdistelun kohteeksi. Pelkästään ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan riitä, vaan aikuisen on huolehdittava, että lapsi ja nuori saa myös riittävästi tukea tilanteeseensa.
“Poliisi toivoo, että meihin oltaisiin matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos edes epäilee lapseen tai nuoreen kohdistuneen seksuaaliväkivaltaa. Vain tällä tavalla pystymme myös poliisissa puuttumaan tilanteeseen ja mahdollisesti saattamaan tekijät vastuuseen teoistaan”, Lehtonen toteaa.
Näin voi suojella lasta ja nuorta netissä:
1. Lapselta ja nuorelta on tärkeä kysyä nettiin ja someen liittyviä kuulumisia ja ajatuksia osana arkisia keskusteluja.
2. On hyvä kysyä myös, onko tapahtunut jotain, mikä tuntui lapsesta tai nuoresta ikävältä tai hämmentävältä.
3. Ole kiinnostunut lapsen ja nuoren asioista, niin huolenaiheiden esiin tuominenkin helpottuu.
4. Seksuaalikasvatus, jonka osana lapsi ja nuori saa tietoa netissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä, on tärkeä keino suojella lasta ja nuorta.
Poliisille tai Pelastakaa Lasten Nettivihjeeseen (www.nettivihje.fi ) voi ilmoittaa laittomaksi epäilemästään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaalista häirintää todistavasta materiaalista tai siihen liittyvästä toiminnasta.
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt:
Espoon kaupunki: Susanna Nikko, viestintäpäällikkö, susanna.nikko@espoo.fi,
p. 050 55 17 118.
Helsingin kaupunki: Mia Kivioja, johtava psykologi, +358405199805, mia.kivioja@hel.fi
Vantaan kaupunki: Tiina Kulju-Palo, opiskeluhuollon erityisasiantuntija, tiina.kulju-palo@vantaa.fi, p. 040 513 7818.
Pelastakaa Lapset ry: Maarit Mustonen, asiantuntija, maarit.mustonen@pelastakaalapset.fi, p. 040 351 3475.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Kaupunginhallitus saa selostuksen Espoonlahden uimahallin sijoittamisesta nykyisen uimahallin viereen18.9.2025 14:30:47 EEST | Tiedote
Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo selostaa kaupunginhallitukselle 22.9. Espoonlahden uuden uimahallin mahdollista sijaintia. Kaupungin tekemässä lähtötietoselvityksessä uuden uimahallin paikkaa on selvitetty laajasti. Kokonaisuutena parhaana paikkana selvityksessä pidetään nykyisen uimahallin vieressä olevaa Espoonlahden päiväkodin tonttia. Samassa yhteydessä on selvitetty päiväkodin rakentamista entiselle paloaseman tontille.
Espoon kulttuuri- ja nuorisolautakunta avasi valtuustokauden talous- ja avustusasioilla16.9.2025 20:35:50 EEST | Tiedote
Uudella kokoonpanolla aloittanut kulttuuri- ja nuorisolautakunta kävi keskustelevan ensimmäisen kokouksen, jossa se käsitteli talousarvioita- ja suunnitelmia sekä myönsi kulttuurin tapahtuma- ja projektiavustuksien päätöserän.
Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksiä 15.9.202515.9.2025 17:07:33 EEST | Tiedote
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti asuintonttien kauppahinnan tarkistamisesta Matinkylässä ja Westendin aseman alueen varaamisesta kehittämisselvitystä varten. Lisäksi jaosto antoi evästyksensä Espoo-tarinaan eli kaupungin strategiaan.
Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote syyskuu 202515.9.2025 15:20:15 EEST | Tiedote
Espoon väestörakenne ja väestönmuutokset 2024 -julkaisu on valmistunut. Espoon väkiluku oli heinäkuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 324 320. Työttömyyden kasvu jatkui, avointen työpaikkojen määrä supistui edelleen.
Tiedote kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksesta 10.9.202510.9.2025 19:58:31 EEST | Tiedote
Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön sekä kasvun ja oppimisen toimialan esikunnan viranhaltijoiden ratkaisuvallan delegointipäätöksen muutoksen. Päivitetyssä delegointipäätöksessä varhaiskasvatuksen aluepäällikölle on annettu toimivalta päättää oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tukeen liittyvän korvauksen maksamisesta yksityiselle palveluntuottajalle. Muutokset tulevat voimaan 11.9.2025 alkaen. Lisäksi kasvun ja oppimisen lautakunta valitsi Espoon suomenkielisten peruskoulujen johtokuntien jäsenet ja varajäsenet sekä nimitti puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat toimikaudeksi 2025–2027. Johtokuntien jäsenet valittiin oppilaitosten huoltajien ja henkilökunnan ehdotusten perusteella. Lautakunta sai myös selostuksen kesällä asukaspuistoissa järjestetystä puistoruokailupilotista sekä peruskoulujen koulukohtaisesta budjetoinnista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme