Kolmen miljardin lisäleikkaustarve inhouse-rajoitusten muutoskustannuksista
3.9.2024 12:47:22 EEST | Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit | Tiedote
Hallitusohjelmassa oleva inhouse-yhtiöiden 10 prosentin minimiomistusvaade aiheuttaa 3–5 miljardin muutoskustannukset ja nostaa pysyvästi kustannustasoa. Tämä tulee huomioida jo vuoden 2025 valtionbudjetissa. Yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa.
Kuusi isoa inhouse-yhtiötä teki tarkat laskelmat inhouse-muutoskustannuksistaan. Näiden kuuden yhtiön osalta muutoskustannus on 1,5–2 miljardia euroa ja hintojen nousupaine 5–31 prosenttia, käy ilmi inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n selvityksessä. Yrityskohtaiset selvitykset muutoskustannuksista on toimitettu jo kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriölle. Koko Suomen mittakaavassa muutoskustannukset nousevat vähintään 3 miljardiin, jopa 5 miljardiin. Muutosneuvottelukuluja ja irtisanomisaikojen palkkoja ei ole huomioitu näissä laskelmissa. Kaikkiin näihin kustannuksiin valtion tulisi siis varautua, alkaen vuodesta 2025.
Muutoskustannukset koostuvat seuraavista kokonaisuuksista (siirtovaiheen kesto 2–3 vuotta):
- Satojen henkilön lisätarve, erityisosaajia tarvitaan jokaiselle erikseen
- ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden purku
- Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittely ja kilpailutus
- Uuden ICT-ympäristön ja järjestelmäkokonaisuuden pystyttäminen
- Palveluiden käyttöönotto ja tuotannon käynnistäminen
- Päällekkäiset palvelut ja käyttömenot
- Jatkuvuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen uuden kokonaisuuden osalta
- Tilamuutokset
Volyymiedun pienentyessä palvelutuotannon kustannukset ínhouse-yhtiöön jäävillä omistajilla kasvavat.
Kustannukset kasvavat, markkina ei juuri muutu
Minimiomistusrajan toteutuessa inhouse-toimijoiden liikevaihto pienentyisi vain 5–15 prosenttia, Kustos ry:n selvitys osoittaa.
Nykyiset inhouse-yhtiöt jäävät enintään kymmenen isoimman pääomistajan omistamiksi yhtiöiksi tai isoimmat omistajat (kunnat ja hyvinvointialueet) ottavat palvelun omaksi toiminnakseen. Pienet kunnat puolestaan ajautuvat ahdinkoon ja kustannukset nousevat.
Paljonko kymmenen prosentin minimiomistus-säätely toisi liikevaihtoa markkinaan?
Inhouse-yhtiöt tekivät vuonna 2023 hankintalain mukaisia markkinoilta ostoja keskimäärin 52 prosenttia liikevaihdosta. Esimerkiksi ICT-alalla markkinaostot olivat joillain inhouse-yrityksillä jopa 2/3 liikevaihdosta.
Laskelma:
- Suomessa on yli kymmenen osakkaan inhouseyhtiöitä yhteensä 42 kpl
- Näiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 2 miljardia euroa
- Tästä liikevaihdosta noin 50 prosenttia kilpailutetaan jo markkinoilta, joten jaettavaa jää 1 miljardi euroa
- Isot pääomistajat jäävät inhouse-yhtiöön tai siirtävät palvelun itselleen (ks. edellä)
- Pienten osakkaiden osuus siirtyisi markkinoille; näiden osuus liikevaihdosta on vain 5–15 prosenttia.
Markkinaan siirtyy siis 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa. Samalla uudistuksen muutoskustannus 3–5 miljardia euroa. Tämä on siis summa, joka on tavalla tai toisella katettava valtionbudjetista.
Yhteyshenkilöt
Päivi PitkänenKustos ry:n toiminnanjohtaja
Puh:+358 40 574 8106paivi.pitkanen@kustos.fiKuvat
Linkit
Kustos ry
Kustos ry edustaa julkisomisteisia, voittoa tavoittelemattomia sidosyksiköitä, inhouse-yhtiöitä (ICT, talous- ja henkilöstöhallinto, laboratoriopalvelut, ruokahuolto, pesulapalvelut jne.). Yhdistyksen toiminta rahoitetaan yhdistyksen jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit
Kunnat ja hyvinvointialueet etsivät keinoja minimoida hankintalakimuutoksen haittavaikutuksia – uutuutena osuuskuntamalli24.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Uuden hankintalain hyväksymisen jälkeen kunnat ja hyvinvointialueet selvittävät, miten lakimuutosten aiheuttamia merkittäviä muutoskustannuksia ja kyberturvan vaarantumista voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi. Kuten KKV ja VM ennakkoarvioissaan jo toivat esille, lailla tavoiteltua palvelujen laajaa siirtymistä markkinatoimijoille ei tapahdu. Uusimpana vaihtoehtona inhouse-yhtiöihin tehtäviin muutoksiin on noussut osuuskuntamalli.
Kustos: Hankintalain muutos rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta26.5.2026 07:57:00 EEST | Tiedote
Tällä hetkellä kunnilla ja hyvinvointialueilla on täysi oikeus päättää, tuottavatko ne palvelunsa itse, hankkivatko ne palvelunsa avoimilta markkinoilta vai käyttävätkö ne osaomistamiaan inhouse-yhtiöitä. Jatkossa näin ei olisi, mikäli hallituksen esittämä hankintalain muutos etenee laiksi. Se rajoittaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden nykyistä valinnanvapautta, Kustos ry muistuttaa.
Mihin katosi kaksi kolmasosaa hankintalain todellisista kustannuksista?19.5.2026 07:57:00 EEST | Tiedote
Vain kunnille koituvat kustannukset ovat mukana hankilakimuutoksen laskelmissa, vaikka myös hyvinvointialueet ja inhouse-yhtiöt ovat molemmat raportoineet vähintään satojen miljoonien, jopa miljardien muutoskustannuksista. Kustos pitää vakavana ongelmana, että lakimuutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen puutteellisilla ja rajatuilla laskelmilla, vaikka merkittävä osa kustannuksista on pitkään ollut lakivalmistelun aikana julkisesti tiedossa.
Valiokunnat sivuuttivat ministeriöiden varoitukset hankintalakiesityksestä: Merkittäviä riskejä hyvinvointialueille, kyberturvallisuudelle ja julkiselle taloudelle20.4.2026 11:34:36 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä valtiovarainministeriön (VM) eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot antavat poikkeuksellisen kriittisen ja yksityiskohtaisen arvion käsittelyssä olevasta hankintalakiesityksestä. Silti muun muassa eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta sivuuttaa ministeriöiden esiin nostamat, sidosyksikkösääntelyyn, hyvinvointialueiden toimintaan, kyberturvallisuuteen sekä julkisen talouden kestävyyteen liittyvät merkittävät riskit.
VM: Hankintalain muutos lisää kustannuksia, ei luo markkinoita ja vaarantaa kyberturvan8.4.2026 12:30:53 EEST | Tiedote
Valtiovarainministeriö (VM) varoittaa, että hankintalain muutos ei lisää kilpailua eikä markkinaehtoista palvelutuotantoa, vaan kasvattaa kustannuksia, hallinnollista taakkaa ja riskejä erityisesti pienissä kunnissa. VM on erityisen huolissaan lakimuutoksen aiheuttamasta kyberturvavaarasta ja kansallisen tietoteknologisen suvereniteetin vaarantumisesta. Ministeriö esittää näkemyksensä eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 16.3.2026 antamassaan harvinaisen suorasanaisessa lausunnossaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme