Teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen mahdollistaa kasvun

Isossa kuvassa hallitus tekee oikeita toimia. Julkisen talouden tervehdyttämisen toimenpiteet ovat pääosin oikeansuuntaisia. Sopeutumistoimista huolimatta alijäämät ovat kuitenkin edelleen huimia. Erityisesti hyvinvointialueiden kasvavat menot herättävät suurta huolta.

Kemianteollisuus pitää hyvänä hallituksen toimia luvituksen sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi muun muassa valtion uuden lupa- ja valvontaviraston perustamisella sekä edistämällä niin sanottua yhden luukun mallia. Sujuva luvitus on keskiössä investointien turvaamisessa ja toimintaympäristön houkuttelevuuden lisäämisessä.

– Luvituksen riittävästä resursoinnista tulee huolehtia. Jos suurten investointien pullonkauloja saadaan avattua, luvitukseen käytetyt viranomaisten lisäresurssit maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Kemianteollisuus on tyytyväinen, että hallitus jatkaa kasvuun tähtääviä toimenpiteitä. Jo päätetty innovaatiorahoituksen nosto 4 prosenttia BKT:sta -tavoitteen saavuttamiseksi on merkittävä ja tarvittava panostus. Myös vuonna 2025 voimaan tuleva puhtaan siirtymän suurten investointien verohyvitys on tervetullut. Oleellista on pitää hyvityksen kriteerit kattavina, jotta hyvitys tukee parhaalla mahdollisella tavalla teollisuuden puhdasta siirtymää.

Panostukset teollisuuden tarvitsemien väylien korjausvelan pienentämiseen ovat tervetulleita. Valitettavasti teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ikävä päätös on väylämaksujen korottaminen jopa 70 prosenttia. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista peräti 95 prosenttia kulkee meriteitse, ja teollisuus on täysin riippuvainen merikuljetusten toimivuudesta ja altis meriliikenteen kustannusmuutoksille. Korotusten seurauksena vientitulot voivat vähentyä enemmän kuin mitä korotus tuo valtion budjettiin.

– Kustannusten nousu heikentää vientiteollisuuden kilpailukykyä tilanteessa, jossa väylämaksut ovat jo nyt alueen korkeimpia. Hallituksen tulee ohjelmansa mukaisesti pyrkiä siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta kotimaisin päätöksin, sanoo Aalto.

Teollisuuden kustannuskilpailukyvyn turvaamiseksi myös sähköistämistukea tulisi jatkaa koko päästökauppakaudelle, eli 2030 saakka. Suomessa tämä päästökaupan epäsuoria kustannuksia tasaava järjestelmä on tällä hetkellä käytössä muita sitä soveltavia kilpailijamaitamme pienempänä, ja lisäksi se on päättymässä vuoden 2025 jälkeen. Luopuminen sähköistämistuesta heikentäisi merkittävästi suomalaisen teollisuuden kilpailuasetelmaa.

Vahva ja laadukas ammatillinen koulutus on teollisuudelle erittäin oleellinen keino vastata osaajatarpeeseen. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset herättävätkin huolta ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksistä jatkossa. Kemianteollisuus kiittää, että leikkaukset eivät kohdistu nuoriin perustutkintokoulutuksessa. Erinomaista on, että matemaattis-luonnontieteellisten aineiden tason laskuun puututaan matematiikan lisätunnilla perusopetuksessa.