Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Yrityskohtainen sopiminen ei kasvattanut sukupuolten tai koulutusryhmien välisiä palkkaeroja Suomessa

Jaa

Siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei ole Suomessa kasvattanut miesten ja naisten tai eri koulutusryhmien välisiä palkkaeroja, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen on käynyt läpi paperiteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden sekä ohjelmistoalan palkkoja sukupuolen sekä eri ikäryhmien mukaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa on aiemmin osoitettu, että työehtosopimusjärjestelmän hajautuminen voi johtaa sukupuolten tai eri koulutusryhmien välisten palkkaerojen kasvuun. Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan vahvista palkkaerojen kasvua Suomessa. 

Mies pukeutuneena pukuun vaaleassa, modernissa toimistoympäristössä.
Siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei ole Suomessa kasvattanut miesten ja naisten tai eri koulutusryhmien välisiä palkkaeroja, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta.

Metsäteollisuudessa siirryttiin vuonna 2022 valtakunnallisista työehtosopimuksista yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Teknologiateollisuus puolestaan siirtyi vuonna 2022 hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi voidaan tehdä myös yrityskohtaisia sopimuksia. Muutokset ovat osa eurooppalaista kehitystä, jossa neuvottelujärjestelmät hajautuvat, eli sopiminen siirtyy lähemmäs yritystasoa.  

Tuoreissa Etla-tutkimuksissa Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei kasvattanut eri ryhmien välisiä palkkaeroja (Etla Muistio 137) ja The Effects of the Decentralization of Collective Bargaining on Wage Differences Among Employee Groups (Etla Working Paper 118) tarkastellaan aiemman tutkimuksen pohjalta, kuinka siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta on vaikuttanut eri koulutusryhmien ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Tutkimuksessa käytiin läpi paperiteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden sekä ohjelmistoalan palkkoja sukupuolen sekä eri ikäryhmien mukaan käyttämällä avuksi tilastollisia vertailuryhmiä. Tutkimusaineistona oli Tulorekisteri. 

Aikaisempi kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että työehtosopimusjärjestelmän hajautuminen voi johtaa sukupuolten tai eri koulutusryhmien välisten palkkaerojen kasvuun. Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että Suomessa siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei ole kasvattanut miesten ja naisten tai eri koulutusryhmien välisiä palkkaeroja. 

Metsäteollisuuden siirtyminen liittokohtaisesta sopimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen oli merkittävä muutos Suomen työmarkkinoilla. Myös ohjelmistoalalla tapahtunut siirtyminen hybridimalliin, jossa alakohtaisen työehtosopimuksen lisäksi voidaan solmia yrityskohtaisia sopimuksia, lisäsi huomattavasti yrityskohtaista sopimista tällä alalla, korostaa Etlan työelämäasiantuntija, tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen

– Muutokset herättivät aikanaan paljonkin keskustelua siitä, miten palkkojen tasolle ja hajonnalle käy. Jo aiempi tutkimukseni osoitti, että siirtymän vaikutukset palkkojen tasoon ja hajontaan olivat vähäisiä. Tässä tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että siirtymä ei myöskään juuri vaikuttanut sukupuolten tai eri ryhmien välisiin palkkaeroihin. Näiden valossa huoli siitä, että siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta johtaisi isoihin muutoksiin palkoissa, on liioiteltu, toteaa Kauhanen. 

Jo aiemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että vain paperiteollisuuden työntekijöillä yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen nosti hieman ansioita ja kasvatti yritysten sisäistä palkkahajontaa. Tulokset osoittivat, että sukupuolten välinen palkkaero tällä alalla on kaventunut noin 200 euroa kuukaudessa enemmän kuin vertailuryhmässä.  

Tutkimus on osa TT-säätiön rahoittamaa hanketta Yrityskohtaisen sopimisen vaikutus palkankorotusten kohdentumiseen. 

Kauhanen, Antti: “The Effects of the Decentralization of Collective Bargaining on Wage Differences Among Employee Groups” (Etla Working Paper 118)  

Kauhanen, Antti: Neuvottelujärjestelmän hajautuminen ei kasvattanut eri ryhmien välisiä palkkaeroja” (Etla Muistio 137)  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Mies pukeutuneena pukuun vaaleassa, modernissa toimistoympäristössä.
Siirtyminen pois liittokohtaisesta sopimisesta ei ole Suomessa kasvattanut miesten ja naisten tai eri koulutusryhmien välisiä palkkaeroja, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta.
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: 1990-luvun lamalla kauaskantoisia vaikutuksia Suomen kuolleisuuteen – työpaikkansa menettäneillä 10–20 % korkeampi kuolleisuusriski2.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Suomen 1990-luvun lamalla on ollut pitkäkestoinen ja kielteinen vaikutus kansanterveyteen. Tuoreen Etla Muistion mukaan työpaikan menetys laman aikana on lisännyt kuolleisuuden riskiä Suomessa, ja vaikutukset ovat näkyvissä vielä lähes 30 vuotta laman jälkeenkin. Tutkimuksen tuloksissa korostui erityisesti riski itsemurhakuolleisuuteen sekä alkoholiperäisiin kuolinsyihin. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukitoimille ja ennaltaehkäisevälle työlle työpaikkansa menettäneiden terveyden edistämiseksi ja kuolleisuusriskin vähentämiseksi.

Etla forecasts: Finland's downturn is over - EU defence budgets may save euro area growth amidst tariff turbulence26.3.2025 09:05:00 EET | Tiedote

Finland's economy will stick to growth in the coming years. The bump in the road is already behind us and GDP will grow by 1.2% this year and 1.4% next year. International demand is recovering, but net exports are struggling. US tariffs cast a shadow over the outlook for international trade, but Europe's own infrastructure and defence spending compensates, at least partially, for potential export losses.

Etla: Suomen suhdannekuoppa takana – EU-satsaukset puolustukseen voivat pelastaa euroalueen kasvun tulliturbulenssissa26.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen talous pysyttelee kiinni kasvussa tulevina vuosina. Suhdannekuoppa on jo takana ja bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä elpyy, mutta nettovienti ei jaksa pinnistää plussalle. Yhdysvaltojen tullit varjostavat kansainvälisen kaupan näkymiä, mutta Euroopan omat infra- ja puolustussatsaukset paikkaavat mahdollisia viennin menetyksiä ainakin osin. Työllisyysasteen kasvu jatkuu tästä vuodesta eteenpäin ja kahden vuoden investointilamakin päättyy samalla kun hävittäjähankinnat konkretisoituvat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye