Sofia Virta: Hallituksen puheet nuorten rikollisuuden vähentämisestä on silmänkääntötemppu

Hallitus ilmoitti kehysriihessä ohjaavansa ”Päihteillä ja väkivallalla oirehtiviin nuoriin, nuorten huumekuolemien ehkäisyyn sekä lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen” yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Vihreiden puheenjohtaja, itsekin nimenomaan väkivaltaa käyttävien nuorten kanssa aiemmin lastensuojelussa sekä muun muassa  mielenterveys- ja päihdetyön parissa työskennellyt Sofia Virta, kuitenkin kyseenalaistaa hallituksen tilannekuvan.

– Haluaisin tietää, mihin pohjaa hallituksen käsitys siitä, että nämä toimet yksin vähentäisivät nuorisorikollisuutta ja lisäisivät sisäistä turvallisuutta? Lisärahoitus on hieno asia, mutta nyt puhutaan laastarista avohaavaan – etenkin, jos hallitus ei ole aikeissa tehdä saman mittakaavan investointia joka vuosi, Virta toteaa.

Virta huomauttaa, että hallitus on monilla aiemmilla päätöksillään ainakin välillisesti lisännyt nuorisorikollisuuden kasvun riskiä. Virta korostaa, että niin tärkeitä kuin nyt riihessä tehdyt päätökset hybridiyksiköiden perustamisesta ja poliisin resurssien vahvistamisesta ovatkin, yhtä oleellista olisi jo tehdyistä huonoista päätöksistä luopuminen.

– Leikkaaminen perheiden toimeentulosta, sotekentän järjestöiltä, nuorisotyöstä ja sosiaalihuollosta ovat malliesimerkkejä tällaisista päätöksistä. Kun tähän vielä yhdistetään hyvinvointialueilla tehtävät leikkaukset on selvää, että yhä useamman lapsen tai nuoren hätä jää varhaisessa vaiheessa huomaamatta – tai huomaamatta ylipäätään. Puhdasta maalaisjärkeä käyttämällä ymmärtää, että nämä leikkaukset eivät lisää edellytyksiä turvalliselle lapsuudelle tai ehjällä nuoruudelle. Ja kun nuori voi huonosti, riski päätyä kaidalle polulle, rikollisuuden ja väkivallan pariin, on suurempi, Virta varoittaa.

– Ja niin tärkeää kuin perussuomalaisille tuntuukin olevan saada leikata kotouttamisen rahoitus minimiin, niin sen edestään löytää, minkä taakseen jättää. On aivan varmaa, että asiantuntijat tulevat varoittamaan varjoyhteiskuntien muodostumisesta, jos valitsemme tien, jossa ihmisiä työnnetään syrjään yhteiskuntaan integroimisen sijaan. Nämäkin leikkaukset yhteisvaikutuksineen osuvat nimenomaan moniin perheisiin, joissa lapsia ja nuoria kasvaa, Virta jatkaa.

Virta muistuttaa, ettei nuoriso- ja jengiväkivallan torjunnassa voi riittävästi korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Ohjaamalla resursseja esimerkiksi poliisin toimintaan hallitus puuttuu Virran mukaan oireisiin, ei nuorten pahoinvoinnin juurisyihin.

– Hallitus on valmis ratkaisemaan rahalla tilanteita, joissa nuoret ovat jo syvällä ahdingossa ja rikollisuuden kierteessä. Se on tärkeää mutta ei riitä. Meidän tulee yhteiskuntana suunnata katseemme siihen, miten voisimme aidosti ennaltaehkäistä näitä ongelmia ja sitä, ettei tällaisia kierteitä pääse koskaan syntymäänkään. Se olisi taloudenkin kannalta järkevää, Virta toteaa.

– Ikävä kyllä tämä näyttäytyy jälleen eräänlaisena silmänkääntötemppuna. Ensin tehdään massiiviset leikkaukset lapsilta, nuorilta ja perheiltä, minkä jälkeen investoidaan pieni summa tilanteen taklaamiseksi. Sen taakse piiloutuminen on sumutusta, kun samalla kaikella muulla politiikalla syvennettään näiden perheiden ongelmia, nuorten ahdinkoa ja kasvatetaan nuorisorikollisuuden ja -väkivallan riskiä.