Väitös: Miesten virtsaoireet ovat yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka virtsaamispakosta koettu haitta muuttuu pitkän seurannan aikana. Lisäksi hän tarkasteli virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Tulokset osoittavat, että kohtalaisesta tai vaikeasta virtsaamispakosta kärsivät eivät juurikaan totu vaivaan, ja kuolemanriski on suurentunut virtsaoireista kärsivillä miehillä.

Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.
Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.
Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.
Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.
– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.
Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonne Åkerla
jonne.akerla@pirha.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme