Väitös: Miesten virtsaoireet ovat yhteydessä kohonneeseen kuolemanriskiin
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka virtsaamispakosta koettu haitta muuttuu pitkän seurannan aikana. Lisäksi hän tarkasteli virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Tulokset osoittavat, että kohtalaisesta tai vaikeasta virtsaamispakosta kärsivät eivät juurikaan totu vaivaan, ja kuolemanriski on suurentunut virtsaoireista kärsivillä miehillä.

Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.
Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.
Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.
Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.
– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.
Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jonne Åkerla
jonne.akerla@pirha.fi
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme