Valkoposkihanhien syysmuuton arvioidaan alkavan tavallista myöhemmin
Tulevan syysmuuton arvioidaan olevan normaalista poikkeava, sillä kesän pesintä on ollut haastava Barentsinmerellä. Valkoposkihanhien syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä.
Valkoposkihanhien syysmuutto ei ole vielä alkanut. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien syysmuuttoa yhteistyössä 4. vuotta. Syysmuutosta tiedotetaan viikosta 38 eteenpäin joka keskiviikko hanhimuuton loppuun asti.
Suomen valkoposkihanhikanta laskussa
BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus toteuttivat jo 17. kerran valkoposkihanhien yhteislaskennan Suomessa viime viikonloppuna. Maamme valkoposkihanhikanta on laskennan perusteella edelleen taantunut vuoden 2019 huipun jälkeen, ja on nyt vuoden 2015 tasolla. Laskennassa laskettiin 24 500 valkoposkihanhea, joista suurin osa totutusti pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomen sekä Pohjan- ja Suomenlahden rannikoilla.
Kesän pesintä poikkeuksellisen vaikea
Alkavan syysmuuton tilanteeseen arvioidaan vaikuttavan Barentsinmeren kuluneen kevään ja kesän ankarat olosuhteet. Arviolta koko valkoposkihanhien arktisen pesimäkannan alueella oli poikkeuksellisen kylmä touko- ja kesäkuu. Esimerkiksi valkoposkihanhien suurimmalla pesimäkolonialla Kolguevilla oli kesäkuussa lunta ja jäätä enemmän ja kauemmin kuin kertaakaan 17. seurantavuoden aikana. Myös kesäkuun lopun rankkasateet ja myrskyt ovat vaikuttaneet negatiivisesti pesimään.
Kevään muuttomatkalla kerätty ravinto ei riittänyt Kolguevilla hanhien pesinnän onnistumiseen, sillä ravinnon kasvukausi oli viikkoja myöhässä normaalista aikataulusta. Niinpä normaaliaikaan pesinnän aloittaneet parit epäonnistuivat ja emoja kuoli jopa nälkään pesinnän aikana. Myöhemmin pesinnän aloittaneet parit saattoivat onnistua paremmin, mutta tästä ei ole varmuutta.
”On mielenkiintoista seurata nuorten lintujen osuutta Barentsinmeren yli miljoonaisen valkoposkihanhikannan syysparvista Suomen pelloilla. Myös muuton aloitus ja sen kesto saattavat poiketa tavanomaisesta”, toteaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi.
Syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä
Syysmuutto alkaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yleensä syyskuun puolivälissä. BirdLife Tiira-lintutietopalvelun tietojen mukaan syksyjen 2014–2023 keskimääräinen syysmuuton aloitus on tapahtunut Pohjois-Karjalassa 15.9., varhaisimmat yli tuhannen hanhen paikalliskerääntymät tai muutot on havaittu 8.9., ja myöhäisin muuton aloitus on ollut 21.9.
Suomessa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen lämmintä. Mutta miltä vaikuttaa säätila tundralla lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?
”Pitkissä sääennusteissa vallitsee Suomessa ja siitä itään seuraavan viikon, ehkä jopa yli 10 päivää, kesäisen lämmin korkeapaine. Sen pohjoispuolella Barentsinmeren seudulla puhaltaa keskimäärin reipas länsilounainen ilmavirtaus, jossa lämpötila pysyy selvästi plussan puolella. Vasta Novaja Zemljan seudulle voi tulla ajoittain kylmää ilmaa, mutta sekin lännestä navakan tuulen myötä. Niinpä seuraavien 10 päivän aikana ei ole näköpiirissä muuttosäätä, joka ajaisi suuria määriä valkoposkihanhia Suomeen tai edes Vienaan asti.”
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.
Lähteet ja linkkejä
- BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
- BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
- Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
- Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
- Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
- Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
- Artportalen (artportalen.se)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252
Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Yhteystiedot
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kelirikko- ja painorajoituskausi käynnistyi Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)1.4.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi on alkanut ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Lapin matkailuyrityksille suunnattu määräaikainen JTF-haku 31.3.–11.5.202531.3.2025 10:39:15 EEST | Tiedote
Rahoitusta voi hakea Lapin ympärivuotista matkailua edistäviin ohjelmapalveluhankkeisiin, jotka monipuolistavat matkailualueen palvelutarjontaa ja pidentävät sesonkia. Matkailualan yrityksiä halutaan kannustaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa alaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille asiakkaille.
Tillsammans mot bättre vattenförvaltning - föreslå lösningar och påverka Skärgårdshavets tillstånd!27.3.2025 12:21:02 EET | Pressmeddelande
Översiktsplanerna för att minska närings- och partikelbelastningen i Skärgårdshavsprogrammets pilotområden har färdigställts, och arbetet framskrider nu i samarbete med markägare för att genomföra verksamma vattenskyddsåtgärder. Planerna utgör grunden för åtgärderna, men lösningarna utvecklas tillsammans med markägarna, med lyhördhet för deras behov och utmaningar. Översiktsplanerna underlättar prioriteringen och verkställandet av verksamma åtgärder på avrinningsområdet och koordineringen av arbetet. och underlättar för olika aktörer att delta i arbetet. Ett brett samarbete är nyckeln till en förbättrad status för Skärgårdshavet, och alla aktörer i området är välkomna att delta.
Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!27.3.2025 12:21:02 EET | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren tilan parantamiseen, ja kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.
Vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket – Dataunderlaget är till hjälp vid planeringen av åtgärder inom skogsbruket27.3.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande
Det nationella dataunderlaget över vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket är färdigt. Syftet med dataunderlaget är att hjälpa till att beakta vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket, redan i det skedet då man börjar planera skötselåtgärder. Dataunderlaget har sammanställts i samarbete mellan NTM-centralerna och Finlands miljöcentral (SYKE) och de geografiska objekten kan granskas på en karta. Dataunderlaget är avsett för att underlätta planeringsarbetet, så att skadlig inverkan på vattendrag kan förebyggas och minskas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme