Ammattiliitto Pro: Hallituksen harkintakyky petti paikallisen sopimisen kanssa

– Paikallisen sopimisen edistäminen tällä tavoin tulee pahimmillaan aiheuttamaan työnantajien sanelua ja ristiriitatilanteita työpaikoilla sekä kuormittamaan oikeuslaitosta, ennustaa Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. 

Vaikutus tulee siis olemaan täysin päinvastainen, kuin hallitus toivoisi. Tästä huolimatta budjettiriihen tuloksia aiemmin tällä viikolla esitellessään pääministeri Orpo markkinoi hallituksensa työmarkkinauudistuksia maamme talouden pelastajina. Sanomatta jäi jälleen kerran, ettei paikallisen sopimisen laajentamisen työnantajaliittoon kuulumattomiin yrityksiin ole voitu luotettavasti todeta nostavan työllisyysastetta ja siten avittavan kansantaloutta.  

Työehtosopimusneuvotteluihin sillä sen sijaan on paljonkin vaikutuksia, sillä niin Prossa kuin muissa neuvottelukierrokseen valmistautuvissa liitoissa esitykseen suhtaudutaan kriittisesti. Nostamalla luottamusvaltuutetun luottamusmiehen rinnalle sopijaosapuoleksi hallitus paitsi puuttuu neuvotteluosapuolten sopimusautonomiaan, myös sotkee sopimista työpaikoilla, kun henkilöstöä voi edustaa kaksi eri tahoa.

Epäselväksi jää sekin, kuka tarkalleen ottaen kouluttaa järjestäytymättömän henkilöstön edustajan tehtäväänsä tai valvoo tämän solmiman työehtosopimuksen lainmukaisuutta. Esityksen kirjausta siitä, että työnantaja voi edistää luottamusvaltuutetun osaamista siinä määrin, kuin se on tarpeen, on varsin kyseenalainen yritys vastata tähän kysymykseen.  

Pron näkemyksen mukaan onkin suuri riski, että tämä johtaa työehtosopimusten mukaisten työehtojen, kuten palkkauksen, alittamiseen järjestäytymättömässä kentässä.

Selvää on myös se, että paikallisen sopimisen uudistaminen hallituksen ajamalla tavalla tulee lisäämään suomalaisia työehtoja tuntemattomien ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä erityisesti työnantajaliittoihin kuulumattomissa yrityksissä ja vuokratyöntekijöitä käytettäessä. Hallituksen leikatessa samaan aikaan massiivisesti valtionhallinnosta tarkoittaa se, ettei valvovalla viranomaisella ole riittäviä resursseja puuttua asiaan. 

– Kummastelen suuresti hallituksen huonoa harkintakykyä antaa tällainen esitys juuri neuvottelukierroksen alla. Tilannetajua osoittaisi, että esitys vedettäisiin pois valmistelusta, Malinen toteaa.