Akava: Eduskunta ei tee teknisiä virheitä

Valtioneuvosto hyväksyi 5. syyskuuta paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden ja esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Laajaan kokonaisuuteen on liitetty lisäosana muutosesitys, joka koskee eduskunnan aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä. Muutosesityksellä alennettaisiin työnantajalle määrättävää hyvityssakkoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustellut muutosta ”teknisenä korjauksena”, joka on toteutettu ilman kolmikantavalmistelua.

– Ministeriön toimintatapa asiassa herättää kysymyksiä. Käsitellessään työrauhalainsäädännön uudistamista eduskunta ei muuttanut hallituksen esitystä hyvityssakoista, vaikka sillä olisi ollut siihen halutessaan mahdollisuus. Esimerkiksi asiaan liittyviä ponsia ei löydy, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

– Eduskunta ei tee teknisiä virheitä. Valvontavelvollisuuden rikkomista koskevien hyvityssakkojen nostaminen on Akavassa tulkittu osana työrauhakokonaisuuden tasapainottamista. Pidämme hallituksen esittämää ”teknistä korjausta” sisällöllisenä ja epäsuhtaisena puuttumisena tuoreeseen lainsäädäntöön, Kopra jatkaa.

Paikallisen sopimisen osalta Akava näkee esityksessä joitakin parannusehdotuksia suhteessa viime kevään valmistelutyöhön. Ne koskevat muun muassa yleissitovalle kentälle säädettyä velvollisuutta rekisteröidä paikalliset sopimuksensa toimittamalla ne työsuojeluviranomaisten tietoon.

– Kaiken kaikkiaan paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lähtötelineet ovat pahasti vinossa, sillä sopimisoikeuksien ja tähän liittyvien velvollisuuksien ja vastuiden tulisi kulkea käsi kädessä. Nyt esitettävillä muutoksilla säädetään järjestäytymättömille yrityksille merkittävästi uusia sopimismahdollisuuksia ilman, että niillä on sopimiseen liittyviä valvontavelvollisuuksia. Eteneminen nyt esitettävällä tavalla tarjoaa yrityksille rusinoita pullasta, Kopra sanoo.

– Paikallinen sopiminen on tärkeä osa suomalaisia työmarkkinoita, ja siihen liittyviä mahdollisuuksia olisi mahdollista lisätä tasapainoisella tavalla. Tällöin sopimista koskevat edellytykset ja vaatimukset tulisi asettaa samanlaisiksi riippumatta yrityksen järjestäytymisestä. Vastuulliset yritykset huolehtivat omastaan sekä henkilöstöedustajien koulutuksesta, riittävästä tiedonsaannista ja työehtosopimusten tuntemuksesta, Kopra huomauttaa.