Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Viennin osuus Suomen bkt:sta on tällä hetkellä alle 40 prosenttia, eikä se ole juurikaan muuttunut finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kasvattamaan vientisuhdettaan. Saksan viennin bkt-osuus on noin 46 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan peräti 67 prosenttia.
”Vienti on kuin peili Suomen kansantalouteen. Pitkällä aikavälillä Suomen viennillä ei mene erityisen huonosti, jos kohta ei erityisen hyvinkään. Suotuisasti kasvava vienti on yleensä signaali kilpailukykyisestä kansantaloudesta, minkä takia viennin tekijöitä pitäisi Suomessa pystyä vahvistamaan. Suomen kaltaisissa maissa vientisuhde on tyypillisesti korkeampi, kuin mitä se Suomessa nyt on, ja vientipotentiaali voisi olla Suomen kaltaisella vauraalla ja vakaalla maalla jopa 15 prosenttiyksikköä korkeampi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi tällä hetkellä alisuoriutuu vientimaana”, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Harvojen suuryritysten varassa oleva vienti lepää liian kapeilla harteilla. Viime vuosina on panostettu keskisuurten midcap- tai mittelstand-kokoisten vientiyritysten joukon kasvattamiseen, sillä vientitulojen tärkeys kansantaloudelle on kiistaton. Sen sijaan vientiresurssi, josta harvemmin puhutaan, ovat mikroyritykset. Vuonna 2022 suomessa oli noin 20 000 tavaravientiä harjoittavaa yritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on mikroyrityksiä.
”Lukumääräisesti suurin osa viejistä ovat pieniä yrityksiä. Näitä yrityksiä on tärkeää auttaa kasvamaan. Suomi on pieni markkina. Vientiin kannustaminen auttaa yrityksiä skaalaamaan tuotantoaan suuremmille markkinoille, mikä puolestaan auttaa Suomen kansantaloutta työllisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden kautta”, Kotamäki sanoo.
Mikroyritykset vievät 2,7 miljardilla eurolla vuodessa – määrä voi kasvaa, mutta kasvu edellyttää rahoitusta
Keskimääräisen ulkomaankauppaa harjoittavan mikroyrityksen tavaravienti on noin 190 000 euroa vuodessa. Joukon yhteisvaikutus Suomen vientituloihin on vuositasolla kuitenkin 2,7 miljardia euroa, joka tulee nousemaan, kun yrityskoko ja sitä kautta mahdollisuus suurempiin kauppoihin kasvaa.
Kasvu vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta. Kotamäen mukaan on viitteitä, että osalla erityisesti pienistä ja nuorista yrityksistä on vaikeuksia saada rahoitusta kasvulleen.
”Uudistuminen on aina vaikeaa, mutta Suomella ei ole enää vaihtoehtoja. Toimiva rahoitusmarkkina on ennakkoehto menestyvälle yrityssektorille. Jos yritykset eivät saa investointirahoitusta kohtuullisin ehdoin, on kasvu vaikeaa.”
Kilpailu osaavasta työvoimasta kovaa – Suomen houkuttelevuus vaakalaudalla
Vientiyritysten määrän ja viennin kasvattamisen lisäksi Kotamäki nostaa esiin toisen tekijän, jonka merkitys yritysten menestymiselle on suuri.
”Osaavan työvoiman saatavuus on äärettömän tärkeää. Yritykset eivät kykene kasvamaan, jos tekevät kädet ovat liian niukassa. Suomeen voi olla vaikea saada ulkomaisia suoria investointeja, mikäli investorit arvioivat työvoiman saatavuuden aiheuttavan ongelmia.”
Kotamäki on myös huolissaan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa ja muun muassa maakuvan vaikutuksesta Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisillä työmarkkinoilla.
”Suomen lisäksi myös muut länsimaat vanhenevat kiihtyvää tahtia. Näin osaavasta työvoimasta kilpaillaan entistä kovemmin, eikä Suomen veto- tai pitovoima ole vielä riittävällä tasolla.”
Kotamäen mukaan Suomella on suuri potentiaali esimerkiksi kestävässä siirtymässä. Valitettavasti itseaiheutettu ongelma julkisen talouden tilassa ei välttämättä helpota asioiden edistämistä.
”Toisaalta innovaatiot syntyvät aina niukkuudesta ja niukkuutta on nyt ja tulevaisuudessa jaossa, joten ehkä tilanteessa voi nähdä jotain hyvääkin”, Kotamäki summaa.
Lisää aiheesta:
Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Omistajanvaihdoskatsaus 1–6/2025: Omistajanvaihdosten rahoituksessa pohjakosketus nähty – Lähivuosina haasteena myyjien ja ostajien määrän epäsuhta18.9.2025 08:33:07 EEST | Tiedote
Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.
Etelä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Finnveran rahoittamat investoinnit kasvoivat Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – myös omistajanvaihdokset vilkastumassa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.
Finnveran Juha Ketola Pk-yritysbarometrin tuloksista: ”Puskurien vahvistamisen sijaan investointeja - Yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia"11.9.2025 09:09:25 EEST | Tiedote
Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1–6/2025: Keski-Suomessa investoinnit hiipuivat, Pohjois-Savossa EU-rahoitus vauhditti kasvua, Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi, Etelä-Savossa rahoitus lähes kaksinkertaistui9.9.2025 09:19:07 EEST | Tiedote
Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.
Kutsu Teams-infoon: Finnveran aluekatsaus ti 9.9. klo 9 – Keski-Suomi & Etelä-Savo8.9.2025 12:40:23 EEST | Kutsu
Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme