Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset
6.9.2024 09:00:00 EEST | Finnvera Oyj | Tiedote
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Viennin osuus Suomen bkt:sta on tällä hetkellä alle 40 prosenttia, eikä se ole juurikaan muuttunut finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kasvattamaan vientisuhdettaan. Saksan viennin bkt-osuus on noin 46 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan peräti 67 prosenttia.
”Vienti on kuin peili Suomen kansantalouteen. Pitkällä aikavälillä Suomen viennillä ei mene erityisen huonosti, jos kohta ei erityisen hyvinkään. Suotuisasti kasvava vienti on yleensä signaali kilpailukykyisestä kansantaloudesta, minkä takia viennin tekijöitä pitäisi Suomessa pystyä vahvistamaan. Suomen kaltaisissa maissa vientisuhde on tyypillisesti korkeampi, kuin mitä se Suomessa nyt on, ja vientipotentiaali voisi olla Suomen kaltaisella vauraalla ja vakaalla maalla jopa 15 prosenttiyksikköä korkeampi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi tällä hetkellä alisuoriutuu vientimaana”, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Harvojen suuryritysten varassa oleva vienti lepää liian kapeilla harteilla. Viime vuosina on panostettu keskisuurten midcap- tai mittelstand-kokoisten vientiyritysten joukon kasvattamiseen, sillä vientitulojen tärkeys kansantaloudelle on kiistaton. Sen sijaan vientiresurssi, josta harvemmin puhutaan, ovat mikroyritykset. Vuonna 2022 suomessa oli noin 20 000 tavaravientiä harjoittavaa yritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on mikroyrityksiä.
”Lukumääräisesti suurin osa viejistä ovat pieniä yrityksiä. Näitä yrityksiä on tärkeää auttaa kasvamaan. Suomi on pieni markkina. Vientiin kannustaminen auttaa yrityksiä skaalaamaan tuotantoaan suuremmille markkinoille, mikä puolestaan auttaa Suomen kansantaloutta työllisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden kautta”, Kotamäki sanoo.
Mikroyritykset vievät 2,7 miljardilla eurolla vuodessa – määrä voi kasvaa, mutta kasvu edellyttää rahoitusta
Keskimääräisen ulkomaankauppaa harjoittavan mikroyrityksen tavaravienti on noin 190 000 euroa vuodessa. Joukon yhteisvaikutus Suomen vientituloihin on vuositasolla kuitenkin 2,7 miljardia euroa, joka tulee nousemaan, kun yrityskoko ja sitä kautta mahdollisuus suurempiin kauppoihin kasvaa.
Kasvu vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta. Kotamäen mukaan on viitteitä, että osalla erityisesti pienistä ja nuorista yrityksistä on vaikeuksia saada rahoitusta kasvulleen.
”Uudistuminen on aina vaikeaa, mutta Suomella ei ole enää vaihtoehtoja. Toimiva rahoitusmarkkina on ennakkoehto menestyvälle yrityssektorille. Jos yritykset eivät saa investointirahoitusta kohtuullisin ehdoin, on kasvu vaikeaa.”
Kilpailu osaavasta työvoimasta kovaa – Suomen houkuttelevuus vaakalaudalla
Vientiyritysten määrän ja viennin kasvattamisen lisäksi Kotamäki nostaa esiin toisen tekijän, jonka merkitys yritysten menestymiselle on suuri.
”Osaavan työvoiman saatavuus on äärettömän tärkeää. Yritykset eivät kykene kasvamaan, jos tekevät kädet ovat liian niukassa. Suomeen voi olla vaikea saada ulkomaisia suoria investointeja, mikäli investorit arvioivat työvoiman saatavuuden aiheuttavan ongelmia.”
Kotamäki on myös huolissaan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa ja muun muassa maakuvan vaikutuksesta Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisillä työmarkkinoilla.
”Suomen lisäksi myös muut länsimaat vanhenevat kiihtyvää tahtia. Näin osaavasta työvoimasta kilpaillaan entistä kovemmin, eikä Suomen veto- tai pitovoima ole vielä riittävällä tasolla.”
Kotamäen mukaan Suomella on suuri potentiaali esimerkiksi kestävässä siirtymässä. Valitettavasti itseaiheutettu ongelma julkisen talouden tilassa ei välttämättä helpota asioiden edistämistä.
”Toisaalta innovaatiot syntyvät aina niukkuudesta ja niukkuutta on nyt ja tulevaisuudessa jaossa, joten ehkä tilanteessa voi nähdä jotain hyvääkin”, Kotamäki summaa.
Lisää aiheesta:
Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran omistajanvaihdoskatsaus 1–12/2025: Yrityskauppojen rahoitus kääntyi odotettuun kasvuun – Maakunnista kärjessä Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa12.3.2026 09:30:49 EET | Tiedote
Yritysten omistajanvaihdosten rahoitus kääntyi odotettuun kasvuun. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2025 yhteensä 130 miljoonaa euroa, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Yrityskauppojen määrät nousivat eri kokoluokan yrityksissä ja myös rahoitettujen kauppojen keskikoko kasvoi. Teollisuuden yrityskaupoissa nähtiin merkittävä käänne parempaan.
Finnveran aluekatsaus 1–12/2025: Etelä-Pohjanmaan investoinnit kasvoivat, Keski-Pohjanmaalla kehitys oli vakaata ja Pohjanmaalla varovaisempaa11.3.2026 09:14:37 EET | Tiedote
Kokonaisuutena Finnveran myöntämän rahoituksen ja investointien taso pysyi lähellä edellisvuotta, mutta maakuntien välillä oli selviä eroja. Investoinneissa nähtiin selviä maakuntakohtaisia eroja: Etelä-Pohjanmaalla investoinnit kasvoivat, Keski-Pohjanmaalla kehitys oli vakaata ja Pohjanmaalla investoinnit laskivat suurten hankkeiden puuttuessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien kokonaisarvo säilyi vakaana ja osoitti yritysten halukkuutta kehittää toimintaansa epävarmuudesta huolimatta.
Finnveran aluekatsaus 1–12/2025: Investoinnit kasvoivat voimakkaasti Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa5.3.2026 09:04:03 EET | Tiedote
Yritysten investointihankkeet piristyivät vuonna 2025 sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa. Finnvera myönsi maakuntiin rahoitusta selvästi edellisvuotta enemmän, ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistetut investoinnit nousivat 53 prosentilla. Myönnetty rahoitus kertoo alueiden yritysten aktivoitumisesta haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Viennin rahoitus jäi edellisvuotta matalammaksi, mutta omistajanvaihdoksissa nähtiin hienoista nousua.
Finnveran aluekatsaus 1−12/2025: Kokonaisrahoitus teollisiin investointeihin kasvoi Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä – myös yritysten omistajanvaihdokset piristyivät4.3.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Finnveran myöntämä pk- ja midcap-yritysten rahoitus nousi Pirkanmaalla vuonna 2025, mutta laski Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamien investointien kokonaisarvo kääntyi kasvuun kaikissa maakunnissa, ja toimialoista erityisesti teollisuudessa. Myös omistajanvaihdoksiin kohdistuvassa rahoituksessa näkyy piristymisen merkkejä. Investoinnit enteilevät kasvua vuodelle 2026, ja odotukset kohdistuvat teollisuuteen ja vientiin muun muassa puolustussektorille. Finnvera vauhdittaa lainalla mikroyritysten kasvua ja käynnistää rahoituksen maatalousyritysten suuriin investointeihin.
Aluekatsaus 1-12/2025: Finnveran rahoitus Uudenmaan yrityksille kasvoi selvästi – Investointien ja omistajanvaihdosten rahoituksessa iso kasvuharppaus2.3.2026 09:28:06 EET | Tiedote
Finnvera rahoitti Uudenmaan yrityksiä vuonna 2025 selvästi edellisvuotta enemmän ja investoinneissa nähtiin iso piikki. Finnvera myönsi maakunnan yrityksille lainoja ja takauksia yhteensä 340 miljoonaa euroa (307), ja rahoitus kasvoi noin 10 prosenttia. Määrä vastaa lähes 30 prosenttia Finnveran valtakunnallisesta kotimaan rahoituksesta, mikä kertoo maakunnan merkityksestä kotimaan talouden veturina. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamat investoinnit nousivat yli 80 prosenttia edellisvuodesta 351 miljoonaan euroon (194) teollisuuden vahvan nousun vetäminä. Investointien painottuminen teollisuuteen heijastaa alueella eteneviä suurhankkeita, kuten datakeskusrakentamista ja energia‑ sekä kiertotalouden teollisia investointeja. Myös puolustussektori on yksi kasvualoista, johon liittyy vahva vientipotentiaali. Yrityskauppojen rahoitus harppasi ylöspäin edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudun yrittäjistä luottavaisimmin tulevaan suhtautuvat espoolaiset. Helsingissä ja Vantaa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme