Väitös: Läheiset ihmissuhteet värittävät päivittäisen tunteiden säätelyn dynamiikkaa

Psykologian maisteri Jaakko Tammilehto tutki väitöskirjassaan tunteiden säätelyn sosiaalista ja kognitiivista perustaa. Väitöskirjassa keskityttiin erityisesti vanhemmuustyylien, tahdonalaisen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrollin sekä kiintymysprosessien roolien selventämiseen tunteiden säätelyssä. 

Tammilehto hyödynsi Kehityksen Ihmeet -tutkimusprojektin pitkittäisasetelmaa, jossa tarkasteltiin vanhemmuuden kehitysvaihekohtaista roolia nuorten tunteiden säätelyssä seuraamalla perheitä vauvaiästä myöhäisnuoruuteen. Tammilehdon väitöstutkimuksen keskeisin painopiste oli kuitenkin kokemusotantamenetelmässä, jossa aikuisten tunteiden säätelyä ja siihen liittyviä tekijöitä seurattiin reaaliajassa älypuhelinten avulla useita kertoja päivässä monen päivän ajan. 

– Jokapäiväistä tunteiden säätelyä on usein tutkittu suhteellisen pysyvänä ja staattisena ilmiönä. Todellisuudessa tunteiden säätely on kuitenkin dynaaminen prosessi, joka elää ja virtaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa tunteiden ja ympäristössä tapahtuvien muutosten kanssa, Tammilehto kertoo.

Tammilehto yhdistää perinteisemmän tunteiden säätelyn pitkittäistutkimuksen dynaamiseen kokemusotantatutkimukseen. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä niistä keskeisistä tekijöistä, jotka värittävät tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehitystä sekä arkielämän dynamiikkaa.

– Väitöskirjani löydökset korostavat läheisiin ihmissuhteisiin liittyvien uskomusten, kokemusten ja muistojen merkitystä arkielämän tunteiden säätelyssä. Yllättävästi tahdonalainen toiminnan ja tarkkaavaisuuden kontrolli osoittautui odotettua vähäisemmäksi tekijäksi arkielämän tunteiden säätelyn dynamiikassa, Tammilehto sanoo.

Tutkimustulosten mukaan erityisesti pysyvämmät kiintymysmallit läheisten saatavilla olosta ja turvallisuudesta sekä omasta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta ovat yhteydessä siihen, miten koemme ja säätelemme tunteitamme. Löydökset viittaavat myös siihen, että hetkelliset muutokset turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksissa ovat dynaamisessa vuorovaikutuksessa tunteiden säätelykeinojen kanssa. 

– Tavanomaisten tunteiden säätelykeinojen, kuten märehtimisen ja uudelleenmäärittelyn, yksi keskeinen funktio saattaakin liittyä turvallisuuden tunteen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä toisaalta turvattomuuden tunteiden kanssa selviytymiseen ja toimeen tulemiseen, toteaa Tammilehto.

Kokemukset ja muistot heijastuvat myöhempään tunteiden säätelyyn

Väitöstutkimuksen löydösten mukaan näyttäisi myös siltä, että lapsuuden vanhemmuustyylit eivät yksin määritä tunteiden säätelyn pitkän aikavälin kehityskaarta. Sen sijaan että yksittäiset kehitysvaiheet olisivat ratkaisevia, merkittävimmiksi voivat osoittautua koko lapsuuden ajalta kerääntyneet keskeisimmät subjektiiviset kokemukset ja muistot vanhemmista.

– Nämä voivat heijastua myöhempiin tunteiden säätelytapoihimme. Tunteiden säätelyn kehityskaari saattaakin sisältää useita mahdollisia käännekohtia. Tämä on rohkaisevaa, sillä se korostaa muutoksen mahdollisuutta kehityksen eri vaiheissa.

Tunteiden säätelyn dynamiikkaa käsittelevä tutkimus tarjoaa käytännönläheisiä oivalluksia todellisesta elämästä. Väitöstutkimus voi luoda pohjaa hyvinvointia tukevien yksilöllisten interventioiden kehittämiselle tulevaisuudessa. 

Sillanrakennusta tutkimusalojen välille

Koska tunteiden säätelyllä on merkitystä mielenterveydelle ja hyvinvoinnille, sen tutkimus on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaassa kasvussa useilla eri psykologian aloilla. Silti näiden alojen välillä on havaittavissa merkittävää pirstaleisuutta. Tammilehdon mukaan väitöskirjan keskeinen panos tunteiden säätelyn tieteenalaan on siltojen rakentaminen eri tutkimusalojen välille.

– Oma tutkimukseni pyrki osaltaan rakentamaan siltoja vallitsevien tunteiden säätelyn tutkimuksen viitekehysten välille. Toivon, että väitöskirjani inspiroi monialaista tutkimusta, joka jatkaa tunteiden säätelyn toiminnallisen ja kehityksellisen perustan selvittämistä. Tämä eri tutkimusalojen vuoropuhelu on välttämätöntä kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi tunteiden säätelyn moniulotteisesta ja kiehtovasta ilmiökentästä.

Väitöstilaisuus perjantaina 6. syyskuuta

PsM Jaakko Tammilehdon psykologian alaan kuuluva väitöskirja Emotion Regulation: From social and cognitive underpinnings to everyday dynamics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 6.9.2024 klo 12 alkaen. Paikkana on Linnan luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii Professori Sander Koole Amsterdamin Yliopistosta. Kustoksena toimii dos. Jallu Lindblom Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.