Väitös: Nopeutuvan lämpötilan vaihtelun haasteet – kykenevätkö eliöt sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin? (Räsänen)
9.9.2024 13:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa saatiin kahta tutkimusmenetelmää yhdistämällä uutta tietoa eliöiden lämmönsietokyvyn evoluutiosta. Tietoa eliöiden keinoista sopeutua sään ääri-ilmiöihin voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojelussa, tulevien pandemioiden ymmärtämisessä sekä ihmiselle tärkeiden ravintokasvien ja -eläinten jalostamisessa.

Lämpötila on ympäristötekijä, joka vaikuttaa kaikkeen elolliseen soluista ekosysteemeihin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on paitsi nostanut maapallon keskilämpötilaa myös lisännyt lämpötilassa tapahtuvaa vaihtelua. Sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot ja nopeat lämpötilan muutokset aiheuttavat eliöille fysiologista stressiä. Sietääkseen paremmin muuttuvia olosuhteita eliöt joutuvat sopeutumaan erilaisin keinoin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, mitkä tekijät parantavat tai huonontavat eliölajien kykyä sopeutua muuttuviin lämpötilaoloihin.
- Kun lämpötilan vaihtelu lisääntyy, eliöt joutuvat olemaan pidempiä aikoja stressaavissa ja tappavissa äärilämpötiloissa. Erityisen alttiita kuumuudelle ovat vaihtolämpöiset eliölajit, joiden ruumiinlämpötila seuraa läheisesti ympäristön lämpötilaa. Tällaisia ovat suurin osa maapallon lajeista, selventää apurahatutkija Emmi Räsänen Jyväskylän yliopistosta.
Uutta tietoa lämmönsietokyvyn evoluutiosta
Vuosikymmenten ajan on oletettu, että eliöyksilöt eivät kykene sopeutumaan samanaikaisesti sekä pitkään vakaina pysyviin että eri nopeuksilla vaihteleviin lämpötiloihin. Uusi väitöskirja haastaa tämän käsityksen käyttäen kahta toisiaan tukevaa menetelmää, geenikartoitusta ja kokeellista evoluutiota. Menetelmien avulla saatiin selville, että suurimmaksi osaksi samat geenit säätelevät sopeutumista sekä vakaisiin että vaihteleviin lämpötiloihin, eikä erilaisiin lämpötilaoloihin sopeutumisesta seurannut eliöille selkeitä haittoja. Tutkimuseliöinä olivat sienet ja bakteerit, joita voidaan kasvattaa nopeasti satoja sukupolvia ilmastonmuutosta muistuttavissa olosuhteissa.
- Eliöt sopeutuvat muutoksiin perintötekijöidensä avulla. Perimä on kuin työkalupakki, jossa on erilaisia geneettisiä keinoja sopeutua. Työni tutkijana on katsoa tämän työkalupakin sisään ja selvittää, onko eliöillä keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja millaisia nämä keinot ovat. Mikrobit ovat erityisen kiinnostava tutkimuskohde, sillä uusien taudinaiheuttajien ja pandemioiden odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa, kuvailee Räsänen.
Jatkuva kuumuus on eliölle kuormittavampaa
Eliöt tarvitsevat kuumuutta sietääkseen paljon energiaa kuluttavia solujen suojamekanismeja. Yksi väitöskirjan mielenkiintoisimmista löydöistä oli kuumansietokyvyn selkeä poikkeavuus muusta lämmönsietokyvystä. Joillakin lajeilla sopeutumista pitkiin kuumiin jaksoihin rajoittaa vähäinen geneettisen muuntelun määrä, mutta toisaalta korkeat lämpötilat voivat johtaa voimakkaaseen luonnonvalintaan ja nopeuttaa sopeutumista. Lisääntyvä lämpötilan vaihtelu ei kuitenkaan itsessään vaikuttaisi estävän eliölajeja sopeutumasta tulevaisuuden oloihin, sillä jotkin yksilöt ja populaatiot pärjäävät hyvin lämpötilasta riippumatta.
- Yhteenvetona voidaan todeta, että lämmönsietokyky on monimutkainen ominaisuus, johon vaikuttavat useat geenit ja ympäristötekijät. Tietoa eliöiden kyvystä sopeutua lämpötilan vaihteluun voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi luonnonsuojelussa sekä ihmiselle tärkeiden ravintokasvien ja -eläinten jalostamisessa. Saatua tutkimustietoa voidaan yleistää, koska lämmönsiedon geneettiset mekanismit ovat samankaltaisia läpi eliökunnan, summaa Räsänen.
Emmi Räsänen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta vuonna 2018 ja väitöskirjatutkimuksensa hän aloitti vuonna 2019. Tutkimuksen ohjaajina toimivat apulaisprofessori Ilkka Kronholm (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Tarmo Ketola (Helsingin yliopisto) ja siihen on saatu rahoitusta Emil Aaltosen säätiöltä, Jyväskylän yliopistolta sekä Suomen Akatemialta.
FM Emmi Räsäsen väitöskirja “Adaptation to fluctuating and extreme temperatures” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 13.9.2024 klo 12:00 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii professori C.-Elisa Schaum (University of Hamburg) ja kustoksena apulaisprofessori Ilkka Kronholm (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Adaptation to fluctuating and extreme temperatures” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96758
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija, Emmi Räsänen, emmi.j.rasanen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Metsäsektorin oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen tutkimukseen myönnettiin jatkorahoitus22.6.2026 12:55:07 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi jälkimmäisen kauden rahoituksen kymmenelle oikeudenmukaista vihreää murrosta tutkivalle konsortiolle.
Yli 400 kansainvälistä tutkijaa kokoontuu Jyväskylään esittelemään viimeisimpiä tuloksia ja teknologioita ihmisen liikejärjestelmän tutkimuksessa22.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuussa Jyväskylän Paviljongissa järjestetään maailman johtava ihmisen liikkumiseen ja erityisesti lihasten toimintaan keskittyvä kongressi, joka kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat. Kongressi järjestetään joka toinen vuosi, ja nyt se pidetään 26. kerran.
Tutkimus: Nuorten ruutuaika yhteydessä heikompaan osaamiseen keskeisissä oppiaineissa18.6.2026 08:55:23 EEST | Tiedote
Digitaalisten laitteiden säännöllinen käyttö viihdetarkoituksiin on kytköksissä heikompiin oppimistuloksiin yläkouluikäisillä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan ne 15-vuotiaat, jotka viettävät vapaa-ajallaan eniten aikaa ruutujen ääressä, voivat olla jopa vuoden ikätovereitaan jäljessä matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden taidoissa.
Teens’ screen time linked to lagging skills in core subjects18.6.2026 08:55:23 EEST | Press release
Frequent use of digital devices for entertainment is linked to weaker learning outcomes among lower secondary students. According to researchers at the University of Jyväskylä, 15-year-olds who spend the most time on screens in their free time can lag behind their peers by up to a year in math, reading, and science.
QS World University Rankings 2026: Jyväskylän yliopisto mukana maailman parhaiden yliopistojen listalla18.6.2026 08:40:11 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston sijoitus maailman parhaiden yliopistojen listauksessa säilyi 500 parhaan tuntumassa brittiläisessä yliopistovertailussa (QS World University Rankings).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme