Väitös: Nopeutuvan lämpötilan vaihtelun haasteet – kykenevätkö eliöt sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin? (Räsänen)
9.9.2024 13:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa saatiin kahta tutkimusmenetelmää yhdistämällä uutta tietoa eliöiden lämmönsietokyvyn evoluutiosta. Tietoa eliöiden keinoista sopeutua sään ääri-ilmiöihin voidaan hyödyntää esimerkiksi luonnonsuojelussa, tulevien pandemioiden ymmärtämisessä sekä ihmiselle tärkeiden ravintokasvien ja -eläinten jalostamisessa.

Lämpötila on ympäristötekijä, joka vaikuttaa kaikkeen elolliseen soluista ekosysteemeihin. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on paitsi nostanut maapallon keskilämpötilaa myös lisännyt lämpötilassa tapahtuvaa vaihtelua. Sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot ja nopeat lämpötilan muutokset aiheuttavat eliöille fysiologista stressiä. Sietääkseen paremmin muuttuvia olosuhteita eliöt joutuvat sopeutumaan erilaisin keinoin. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, mitkä tekijät parantavat tai huonontavat eliölajien kykyä sopeutua muuttuviin lämpötilaoloihin.
- Kun lämpötilan vaihtelu lisääntyy, eliöt joutuvat olemaan pidempiä aikoja stressaavissa ja tappavissa äärilämpötiloissa. Erityisen alttiita kuumuudelle ovat vaihtolämpöiset eliölajit, joiden ruumiinlämpötila seuraa läheisesti ympäristön lämpötilaa. Tällaisia ovat suurin osa maapallon lajeista, selventää apurahatutkija Emmi Räsänen Jyväskylän yliopistosta.
Uutta tietoa lämmönsietokyvyn evoluutiosta
Vuosikymmenten ajan on oletettu, että eliöyksilöt eivät kykene sopeutumaan samanaikaisesti sekä pitkään vakaina pysyviin että eri nopeuksilla vaihteleviin lämpötiloihin. Uusi väitöskirja haastaa tämän käsityksen käyttäen kahta toisiaan tukevaa menetelmää, geenikartoitusta ja kokeellista evoluutiota. Menetelmien avulla saatiin selville, että suurimmaksi osaksi samat geenit säätelevät sopeutumista sekä vakaisiin että vaihteleviin lämpötiloihin, eikä erilaisiin lämpötilaoloihin sopeutumisesta seurannut eliöille selkeitä haittoja. Tutkimuseliöinä olivat sienet ja bakteerit, joita voidaan kasvattaa nopeasti satoja sukupolvia ilmastonmuutosta muistuttavissa olosuhteissa.
- Eliöt sopeutuvat muutoksiin perintötekijöidensä avulla. Perimä on kuin työkalupakki, jossa on erilaisia geneettisiä keinoja sopeutua. Työni tutkijana on katsoa tämän työkalupakin sisään ja selvittää, onko eliöillä keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen ja millaisia nämä keinot ovat. Mikrobit ovat erityisen kiinnostava tutkimuskohde, sillä uusien taudinaiheuttajien ja pandemioiden odotetaan kehittyvän tulevaisuudessa, kuvailee Räsänen.
Jatkuva kuumuus on eliölle kuormittavampaa
Eliöt tarvitsevat kuumuutta sietääkseen paljon energiaa kuluttavia solujen suojamekanismeja. Yksi väitöskirjan mielenkiintoisimmista löydöistä oli kuumansietokyvyn selkeä poikkeavuus muusta lämmönsietokyvystä. Joillakin lajeilla sopeutumista pitkiin kuumiin jaksoihin rajoittaa vähäinen geneettisen muuntelun määrä, mutta toisaalta korkeat lämpötilat voivat johtaa voimakkaaseen luonnonvalintaan ja nopeuttaa sopeutumista. Lisääntyvä lämpötilan vaihtelu ei kuitenkaan itsessään vaikuttaisi estävän eliölajeja sopeutumasta tulevaisuuden oloihin, sillä jotkin yksilöt ja populaatiot pärjäävät hyvin lämpötilasta riippumatta.
- Yhteenvetona voidaan todeta, että lämmönsietokyky on monimutkainen ominaisuus, johon vaikuttavat useat geenit ja ympäristötekijät. Tietoa eliöiden kyvystä sopeutua lämpötilan vaihteluun voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi luonnonsuojelussa sekä ihmiselle tärkeiden ravintokasvien ja -eläinten jalostamisessa. Saatua tutkimustietoa voidaan yleistää, koska lämmönsiedon geneettiset mekanismit ovat samankaltaisia läpi eliökunnan, summaa Räsänen.
Emmi Räsänen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta vuonna 2018 ja väitöskirjatutkimuksensa hän aloitti vuonna 2019. Tutkimuksen ohjaajina toimivat apulaisprofessori Ilkka Kronholm (Jyväskylän yliopisto) ja yliopistonlehtori Tarmo Ketola (Helsingin yliopisto) ja siihen on saatu rahoitusta Emil Aaltosen säätiöltä, Jyväskylän yliopistolta sekä Suomen Akatemialta.
FM Emmi Räsäsen väitöskirja “Adaptation to fluctuating and extreme temperatures” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 13.9.2024 klo 12:00 Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii professori C.-Elisa Schaum (University of Hamburg) ja kustoksena apulaisprofessori Ilkka Kronholm (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Adaptation to fluctuating and extreme temperatures” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96758
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apurahatutkija, Emmi Räsänen, emmi.j.rasanen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2924 uutta opiskelijaa2.7.2026 12:04:36 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2924 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopulla uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme