Tutkimus: Pääkaupunkiseudulla asuvat ulkomaalaistaustaiset ovat fyysisesti terveitä, mutta monet kärsivät psyykkisestä kuormittuneisuudesta
Tuoreen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla on selvästi Suomen koko väestöä vähemmän fyysisiä sairauksia ja terveyteen liittyviä toimintarajoitteita. Psyykkinen kuormittuneisuus on heillä sitä vastoin selvästi yleisempää.

Pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut nopeasti, mutta heidän hyvinvoinnistaan tiedetään melko vähän. Tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämästä ja Helsingin kaupunkitietopalveluiden analysoimasta MoniSuomi-tutkimusaineistosta saadaan lisää tietoa aiheesta. Koettu terveys on ulkomailla syntyneillä pääkaupunkiseudulla asuvilla ulkomaalaistaustaisilla samalla tasolla kuin kaikilla suomalaisilla. Pitkäaikaissairauksia tai terveysongelmia maahanmuuttaneilla sen sijaan on selvästi harvemmin. Niin ikään terveysongelmista johtuvia toimintarajoitteita maahanmuuttaneet kokevat Suomen koko väestöä harvemmin.
Psyykkinen kuormittuneisuus sen sijaan on Suomen maahanmuuttaneessa väestössä koko väestöä yleisempää. Kun osuus kaikilla Suomessa asuvilla on 18 prosenttia, on se maahanmuuttaneessa väestössä koko maassa 22 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 23 prosenttia. Sukupuolten välillä ei maahanmuuttaneilla ole eroa psyykkisessä kuormittuneisuudessa, mutta ikä on yhteydessä kuormittuneisuuteen, niin että vanhemmat ikäryhmät kokevat sitä vähemmän.
Suomeen muuton syy ja taloudelliset vaikeudet yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Tutkimuksessa tarkastelluista tekijöistä ulkomaalaistaustaisilla Suomeen muuton syyt ja taloudelliset vaikeudet liittyvät selkeimmin psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta kokevat työperusteiset muuttajat, ne maahanmuuttaneet, jotka tällä hetkellä ovat (muuttoperusteesta riippumatta) pääasiassa työtätekeviä, sekä ne, jotka eivät koe elämässään taloudellisia haasteita.
Työperusteisia muuttajia selvästi yleisempää psyykkinen kuormittuneisuus on kansainvälisen suojelun perusteella muuttaneilla. Tämä yhteys kuitenkin selittyy, kun huomioon otetaan pakolaistaustaisten nykyinen asema työmarkkinoilla sekä heidän suurempi todennäköisyytensä kokea taloudellisia vaikeuksia. Vaikka maahanmuutto haastaa usein myös vapaaehtoisesti muuttavien hyvinvointia, kansainvälistä suojelua hakevien tilanne on monin tavoin muita vaikeampi. Tutkimustulosten mukaan pakolaistaustaisten psyykkinen kuormittuneisuus näyttää liittyvän työelämän ulkopuolelle jäämisen sekä taloudellisten haasteiden kokemisen lisäksi syrjintäkokemuksiin, yksinäisyyteen ja terveysongelmiin.
Myös hyvinvointiin liittyvät tekijät yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen
Huono elämänlaatu, yksinäisyyden kokemus ja heikko osallisuuden kokemus ovat selvästi yhteydessä psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen. Pieneltä osin tämä hyvinvointia kuvaavien tekijöiden yhteys kuormittuneisuuteen selittyy sosioekonomista asemaa kuvaavilla tekijöillä, kuten työmarkkina-asemalla ja taloudellisilla vaikeuksilla.
Tulokset havainnollistavat Suomeen muuttaneen väestönosan sisäistä moninaisuutta. Heidän tilanteensa näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, tarkastellaanko fyysistä vai psyykkistä hyvinvointia, ja mistä näkökulmista hyvinvoinnin riskitekijöitä ja niiden risteyskohtia tarkastellaan. Edellä esitetyt tulokset havainnollistavat myös sitä, kuinka kotoutumisen eri osa-alueet – työllisyys, taloudellinen toimeentulo, hyvinvointi ja osallisuus – kytkeytyvät toisiinsa.
Poimintoja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimenpiteistä kotoutumisen tueksi
- Maahan muuton alkuvaiheeseen kohdennetut moniammatilliset sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa on yksilö-, perhe- ja ryhmämuotoisia osallisuutta edistäviä tukitoimia. Näitä ovat muassa asumisen tuki, kotiin vietävä tuki sekä vanhempana Suomessa -ryhmät.
- Helsingin kaupungin eri toimialojen ja palveluiden muodostama moniammatillinen työskentelyrakenne, jonka yhteinen asiakas maahan muuttanut on.
- Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kestävän kasvun hanke, jossa kehitetään maahan muuttaneiden palveluiden toimintamallia sekä terveyden ja hyvinvoinnin monialaista palvelukonseptia.
Tämä tiedote uutisoidaan hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Netta Mäki
erikoistutkija
Helsingin kaupunginkanslia
kaupunkitietopalvelut
0403344765
netta.maki@hel.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Osallistu Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostojen tulevan toiminnan kehittämiseen1.4.2025 08:43:58 EEST | Tiedote
Helsinkiläisten asukkaiden ja järjestöjen näkemykset Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnasta kiinnostavat. Huhtikuussa tehdäänkin ehdotuksia tulevien neuvostojen toiminnasta ja kokoonpanosta kyselyjen avulla sekä osallistumalla keskustelutilaisuuksiin.
Pyöräilyn baanaverkkoa täydentävän Mariantunnelin yleissuunnitelma etenee valtuustoon31.3.2025 18:29:20 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 31. maaliskuuta esittää valtuustolle Mariantunnelin yleissuunnitelman hyväksymistä sekä Mariantunnelin ja Lapinlahdentien baanaverkon osuuden toteuttamista. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan myös Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelman.
Pasilaan nousee neljä uutta tornitaloa – kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen kaavamuutoksen26.3.2025 21:47:16 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26. maaliskuuta kokouksessaan kaavamuutokset Keski-Pasilan tornialueen länsiosaan, Herttoniemen metroaseman kortteleihin sekä Länsi-Pakilan pientaloalueelle.
Helsinki on toteuttanut Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa hyvinvointia edistäviä, kaupunkirakennetta kehittäviä ja ilmastonmuutosta hillitseviä tavoitteita25.3.2025 14:02:49 EET | Tiedote
Helsinki on toteuttanut valtuustokaudella 2021–2025 Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsinki on ottanut käyttöön digitaalisia palveluja ja etäpalveluja. Kasvatuksessa ja koulutuksessa Helsinki on saanut nostettua varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistänyt lukutaitoa. Helsinki on vahvistanut kulttuuritarjontaa avaamalla Tanssin talon ja edistämällä Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelua. Liikunnan mahdollisuuksia on parannettu muun muassa rakentamalla uusia kuntoportaita ja ulkokuntosaleja.
Helsingin kaupunki ja yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä25.3.2025 13:48:58 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki, yritykset ja kiinteistönomistajat ovat entistä kunnianhimoisemmin vahvistamassa keskustan elinvoimaa. Kahden tuoreen selvityksen pohjalta piirtyy kuva tulevaisuuden keskustasta eläväisenä ja houkuttelevana paikkana, jossa on helppo liikkua ja viihtyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme