Kokoomuksen Vikman: Suomen turvallisuuden takaaminen on tärkein tehtävämme

”Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on laadittu aiempiin selontekoihin nähden hyvin erilaisessa tilanteessa. Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja globaalit voimasuhteet ovat muutoksessa. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa”, Vikman aloittaa.

Vikmanin mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin.

”Arvopohjainen realismi tarkoittaa tosiasioiden tunnustamista, turvallisuuden varmistamista ja samalla Suomelle tärkeiden selonteossa avattujen arvojen puolustamista ja edistämistä. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen edellyttää, että kulloisessakin tilanteessa realistisesti tunnistamme toimintaympäristömme edellyttämät keinot, demokratian, vapauden ja oikeusvaltion puolustamiseen”, Vikman sanoo.

Vikman painottaa Suomen turvallisuuden ja puolustuskyvyn kehittämistä Naton täysivaltaisena jäsenenä.

”Nato- ja EU-jäsenyyksien myötä olemme täydellisesti siinä läntisessä arvoyhteisössä, jonne olemme henkisesti kuuluneet koko itsenäisyytemme ajan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Emme enää koskaan tee tätä työtä yksin”, Vikman painottaa. 

”Vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta muodostaa Suomen turvallisuuden perustan. Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan asettamatta kansallisia ennakkorajoitteita. Suomen ja vahvimman Nato-liittolaisemme, Yhdysvaltojen, suhde on nyt läheisempi kuin koskaan”, Vikman jatkaa.

Vikman korostaa, että hallitus on panostanut merkittävästi puolustukseen. Vikmanin mukaan olemassaoloamme haastavien uhkien edessä turvallisuus ei voi olla budjettikysymys.

”Orpon hallitus on tehnyt mittavia panostuksia puolustukseen. Olemmeko jatkossa valmiita keskusteluun siitä, että nykyinen Naton tavoite kahden prosentin bkt-osuudesta puolustusmenoihin ei ehkä riitä, vaan Euroopan suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan tarkoittaa Euroopan mailta merkittävämpiä taloudellisia panostuksia turvallisuuteen. Eksistentiaalisten uhkien edessä turvallisuus ei lopulta voi olla budjettikysymys”, Vikman sanoo.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajana toiminut Vikman haluaa kiittää hyvästä yhteistyöstä Suomen turvallisuuden rakentamisessa.

”Kokoomus haluaa, että Suomi pidetään maailman turvallisimpana maana. Viime ajat ovat edelleen osoittaneet kykymme tehdä keskeiset turvallisuusratkaisut laajalla parlamentaarisella yhtenäisyydellä. On tärkeää, että pystymme tekemään näin myös jatkossa”, Vikman päättää.

--

Alla kokonaisuudessaan Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikmanin pitämä Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro eduskunnan keskustellessa  ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.  (Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies,

Suomen uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka on koottu ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on laadittu aiempiin selontekoihin nähden hyvin erilaisessa tilanteessa. Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa ja globaalit voimasuhteet ovat muutoksessa. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.

Suomen turvallisuus on syystäkin paalutettu selonteossa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisimmäksi seikaksi. Muutos Marinin hallituksen selontekoon on nähtävissä. Edellisestä selonteosta ei esimerkiksi löytynyt mainintaa läntisestä yhteisöstä. Orpon hallituksen selonteko betonoi Suomen lujasti osaksi läntistä turvallisuus- ja arvoyhteisöä. Emme enää koskaan ole harmaalla alueella.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Arvopohjainen realismi tarkoittaa tosiasioiden tunnustamista, turvallisuuden varmistamista ja samalla Suomelle tärkeiden selonteossa avattujen arvojen puolustamista ja edistämistä. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen edellyttää, että kulloisessakin tilanteessa realistisesti tunnistamme toimintaympäristömme edellyttämät keinot, demokratian, vapauden ja oikeusvaltion puolustamiseen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää selonteon realistista kuvausta toimintaympäristöstä ja Venäjän muodostamasta uhasta. Uutta aikakautta leimaavat myös monipuolistuvat turvallisuusuhkat, lisääntynyt strateginen kilpailu ja vastakkainasettelu, teknologinen kehitys sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaiset koko ihmiskuntaa koskevat ongelmat.

Viime vuosien muutoksista huolimatta Suomen ulkopolitiikka ei muutu kokonaan. Suomen vahva tuki monenkeskiselle yhteistyölle ja sääntöpohjaiselle järjestelmälle, aktiivinen EU-jäsenyys ja esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset toimet edustavat jatkumoa.

Kokoomukselle on tärkeää, että tarkastelemme turvallisuutta laajasta näkökulmasta. Kehitämme kokonaisturvallisuutta ja edistämme kriisinsietokyvyn vahvistamista myös EU-tasolla.

Nato- ja EU-jäsenyyksien myötä olemme täydellisesti siinä läntisessä arvoyhteisössä, jonne olemme henkisesti kuuluneet koko itsenäisyytemme ajan. Kuten selonteossa todetaan, ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Emme enää koskaan tee tätä työtä yksin.

Vahva kansallinen puolustuskyky osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta muodostaa Suomen turvallisuuden perustan. Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan asettamatta kansallisia ennakkorajoitteita. Suomen ja vahvimman Nato-liittolaisemme, Yhdysvaltojen, suhde on nyt läheisempi kuin koskaan. Transatlanttinen yhteistyö on tärkeä osa Pohjoismaista turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.

EU on paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kehikko myös globaalin vaikutusvaltamme vahvistamisen kanava. Eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamisessa on onnistuttava.

Arvoisa puhemies,

Tässä ajassa sotia ja konflikteja on surullisen paljon. Suomi toimii aktiivisesti mahdollisuuksiemme mukaan niiden ratkaisemiseksi. On kuitenkin selvää, että Ukraina on meille prioriteetti ja eksistentiaalinen kysymys. Tukemme Ukrainalle on vankkumaton.

Orpon hallitus on tehnyt mittavia panostuksia puolustukseen. Meillä vaikuttaa vallitsevan laaja konsensus siitä, että Euroopan on kannettava nykyistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Olemmeko jatkossa valmiita keskusteluun siitä, että nykyinen Naton tavoite kahden prosentin bkt-osuudesta puolustusmenoihin ei ehkä riitä, vaan Euroopan suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan tarkoittaa Euroopan mailta merkittävämpiä taloudellisia panostuksia turvallisuuteen. Eksistentiaalisten uhkien edessä turvallisuus ei lopulta voi olla budjettikysymys.

Arvoisa puhemies,

Itänaapurista kohdistuu meihin monenlaisia hybridivaikuttamisyrityksiä. Taistelut kansalaisten korvien välisellä rintamalla tulevat kiihtymään tekoälyn yleistymisen ja autoritaaristen maiden kanssa käytävän konfliktin siivittäminä. Hyvääkin tarkoittavat kannanotot voivat auttaa vastapuolen tavoitteessa aiheuttaa hämmennystä ja hallita mediatilaa.

Informaatiopuolustus on nykyisessä mittakaavassaan uusi asia ja sen kehittämiseen on tartuttava.

Arvoisa puhemies,

Kokoomus haluaa, että Suomi pidetään maailman turvallisimpana maana. Viime ajat ovat edelleen osoittaneet kykymme tehdä keskeiset turvallisuusratkaisut laajalla parlamentaarisella yhtenäisyydellä. On tärkeää, että pystymme tekemään näin myös jatkossa.