Näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto politiikan areenoilla
Lisääntyvä visuaalisuus ja sen myötä syntyvät poliittisen toiminnan käytännöt muuttavat julkista keskustelua ja demokratiaa monin tavoin.
Julkisuudessa tapahtuvaa poliittista toimintaa hallitsee maineeseen perustuva logiikka. Tämä muuttaa merkittävällä tavalla demokraattisen julkisuuden perinteistä arvopohjaa. Tasavertaisuuteen perustuvasta ihanteesta on siirrytty julkiseen keskusteluun, jossa argumentin arvo perustuu sen esittäjän maineeseen ja tunnettuuteen. Tämän seurauksena näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
- Visuaalisessa, maineeseen perustuvassa julkisuudessa vaikuttamismahdollisuudet kasaantuvat niille, joilla on resursseja olla esillä, sanoo professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta.
Myös perinteiset poliittisen vaikuttamisen muodot, kuten mielenosoitukset, ovat muuttuneet yhä visuaalisesti näyttävämmiksi. Protesteja suunnitellaan kuvattavuuden näkökulmasta ja niiden tärkeä päämäärä on tulla kuvatuksi ja jaetuksi sosiaalisen median alustoilla.
- Usein protestien tärkein yleisö ei olekaan kaduilla, vaan ruutujen takana, Luhtakallio kertoo.
Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa viisivuotisessa Imagi(ni)ng Democracy -hankkeessa on tutkittu visuaalista poliittista toimintaa Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Portugalissa.
Visuaalisen poliittisen osallistumisen tutkimukseen kehitettiin tekoälypohjainen menetelmä
Tutkimuksen mukaan virtuaalisen ja fyysisen maailman välinen raja on erityisesti nuorten toimijoiden jokapäiväisessä elämässä keinotekoinen. Samoin tiukka erottelu kuvallisen ja sanallisen tutkimusaineiston välillä on mahdotonta hypervisuaalisen julkisuuden areenoilla. Tämän vuoksi ImagiDem-hankkeessa on kehitetty uudenlaisia tutkimusmenetelmiä nykyisen kaltaisen poliittisen toiminnan ymmärtämiseksi: Snap-along-etnografiaksi nimetyn menetelmän avulla voidaan seurata kuvaamisen käytäntöjä, kuvilla vaikuttamista ja kuvien merkityksiä online-offline-rajan yli.
- Lisäksi erityisesti internetin valtavien kuvavirtojen kokonaisuuksien hahmottamiseksi hankkeessa on kehitetty tekoälypohjainen menetelmä, joka luokittelee visuaalista poliittista toimintaa laadullisessa tutkimuksessa tunnistettuihin kategorioihin, kertoo Luhtakallio.
Näkyminen on sekä poliittisen toiminnan keino että päämäärä
Hypervisuaalinen aika näkyy myös esilläolon ja tärkeyden välisessä yhteydessä. Esillä ja näkyvillä olevat asiat, ilmiöt ja ihmiset koetaan tärkeiksi – keskustelun, mielipiteiden ja pohdinnan arvoisiksi, näkymättömyys puolestaan on osattomuuden, merkityksettömyyden ja ulosjäämisen symboli. ImagiDem-hankkeessa on pureuduttu myös esillä ja piilossa olemisen erilaisiin merkityksiin erityisesti marginalisoitujen ihmisten näkökulmasta.
- Visuaalisen viestinnän aikakaudella marginalisoidut ja stigmatisoidut aktivistit vaikuttavat olemalla esillä norminvastaisesti, mutta myös piiloutumalla stigmatisoivilta tavoilta katsoa. Poliittisen toiminnan ja argumentoinnin ei-verbaaliset tasot nousevat yhä keskeisempään asemaan, sanoo yliopistotutkija Taina Meriluoto.
Sosiaalinen media tuottaa myös uudenlaisia ristiriitoja poliittisen vaikuttamisen käytäntöihin. Kaupallisen alustan ehdoilla toimiminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sai aktivistit eri maissa neuvottelemaan arvoista ja etiikasta algoritmien vaatimusten ja toiminnan päämäärien ristipaineessa.
Tutkimushankkeen teemoja luodataan avoimessa tapahtumassa, jossa visuaalista poliittista toimintaa eri Euroopan maissa analysoineet tutkijat avaavat tutkimustuloksiaan ja tutkimusmenetelmiään sekä altistavat tutkimuksen päätelmiä kuvajulkisuuden ammattilaisten näkemyksille. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa torstaina 12.9. kello 17-18.30.
Lisätietoja:
Eeva Luhtakallio
Puh. 040 503 1573
eeva.luhtakallio@helsinki.fi
Taina Meriluoto
taina.meriluoto@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme