Miia Toivion runoteos Hukka nukka tukka tutkii vaikeiden kokemusten tapaa hajota sanattomuuteen

Palkitun runoilijan Miia Toivion uusi runokokoelma Hukka nukka tukka ilmestyy tänään torstaina 12.9. ja on heti arvosteluvapaa.

Teoksen nimen "hukka" viittaa Punahilkka-satuun, jota runoilija käytti päällekirjoittamisen alustana ja inspiraationa. Toivio kirjoitti sadun elementtien pohjalta vapaasti kuvitellen ja uusia yhteyksiä löytäen.

Punahilkka-sadun ja erityisesti Hukan hahmon kautta runoilijan mielessä alkoi hahmottua kokemusten verkosto tai hämärä kertomus.

"Kirjoitustyö oli paljolti sen selvittämistä, mitä on tapahtunut, millaiseen kertomukseen runot viittaavat, eräänlaista salapoliisityötä", Toivio kertoo.

Hän ajattelee, että teosta voi lukea traumakertomuksena, jossa jokin hukassa oleva kokemus ei tule suoraan kohdatuksi ja sanallistetuksi, mutta leijailee tai huojuu lähellä. Yksi teoksen temaattisista kentistä onkin vaikeiden kokemusten tapa hajota sanattomuuteen ja pyrkimys onkia tuota kokemusta esiin.

Pelkästä traumakertomuksesta ei kuitenkaan ole kyse – teoksessa on myös häikäistynyttä ja hämmentynyttä elämäniloa, yhteyden kokemista ja löytämistä.

Toivion mukaan teos tarvitsee lukijan tulkinnan täydentyäkseen, tullakseen olevaksi.

"Toivon, että lukijat kertoisivat minulle, mistä tässä kirjassa voisi olla kyse, kuka hukka nukka tukka on, missä hän on, mistä hän ilmestyy, kenelle hän alkaa puhua, kenen kanssa hän alkaa puhua."

Hukka nukka tukan kirjoitusprosessi oli pitkä ja työläs – ensimmäiset runot syntyivät jo 12 vuotta sitten. Sinnikäs tekstien ääreen palaaminen ja uudelleen koostaminen jättivät jälkensä runoihin. Yhdeksi teoksen keskeisistä teemoista nousi kysymys siitä, mikä sitoo asioita yhteen. Mistä syntyy kokemus yhtenäisyydestä, ja mikä on kerronnallisuuden suhde identiteettiin?

Toivo kertoo nauttineensa nimenomaan kirjoittamisen työläydestä.

"Kirjoittamisen on hyvä olla ristiriitaista ja kirjoitettavasta materiaalista on löydyttävä vastusta: ilman sitä mikään kirjoittaminen ei ole merkityksellistä."

Miia Toivio (s. 1974) on helsinkiläinen runoilija, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Hän on julkaissut neljä runokokoelmaa: esikoisteos Loistaen olet ilmestyi 2007. Viimeisin teos Sukupuutot (2019) palkittiin Nihil Interitin runouspalkinnolla ja se oli ehdolla Einari Vuorela -palkinnon saajaksi. Vuonna 2021 Toiviolle myönnettiin Eino Leinon palkinto.

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja arvostelukappaleet: silja.massa@teos.fi, +358 40 708 1323