Kultasakaalin levittäytymisen laajuudesta uutta tietoa – Tutkijat yllättyivät uusista tutkimustuloksista
Kultasakaali (Canis aureus) on laajentanut levinneisyysaluettaan nopeasti Euroopassa tuhansia kilometrejä. Se on levittäytynyt viime aikoina uusiin ympäristöihin, pohjoisessa jopa napapiirin pohjoispuolelle Suomessa ja Norjassa sekä etelässä Iberian niemimaalle. Oulun yliopiston tutkijat ovat yhdessä puolalaisten, norjalaisten ja espanjalaisten tutkijoiden kanssa selvittäneet levinneisyyden äärialueilta tavatun kolmen kultasakaalin alkuperää ja mahdollisia leviämisreittejä.

Geneettisten tutkimustulosten perusteella Suomessa tavattu yksilö oli vaeltanut noin 2500 kilometrin matkan läntisen Pannonian (Itävallan, Unkarin ja Kroatian alueella) populaatiosta Sodankylään. Norjassa Tromssan alueella tavattu yksilö oli tullut joko Baltian populaatiosta (1500 km) tai vaihtoehtoisesti Kaukasukselta (3400 km). Iberian niemimaalla tavattu yksilö oli todennäköisesti peräisin myös läntisestä Pannoniasta (1650 km), mutta myös Adrianmeren alue (1300 km) on mahdollinen, vaikkakin vähemmän todennäköinen alkuperä. Tutkimus osoittaa, että kultasakaalit levittäytyvät uusille alueille useista lähdepopulaatiosta: sekä keskeisiltä ydinalueilta että myös äskettäin onnistuneesti asuttamiltaan alueilta.
Kaikki tutkitut yksilöt olivat koiraita ja ensimmäisen sukupolven migrantteja, eli uusia tulokkaita. Merkkejä risteytymisestä koirien kanssa ei havaittu. Tulokset tukivat myös aikaisemmin havaittua kultasakaalin geneettisen perimän yhtenäisyyttä eli homogeenisuutta: sekä suomalainen että espanjalainen yksilö edustivat äitilinjaltaan yleisintä eurooppalaista tyyppiä.
”Aikaisemmin on oletettu, että Suomeen saapuneet kultasakaalit olisivat tulleet Baltian vakiintuneesta populaatiosta, mutta tämä tutkimus osoittaa, että kultasakaalit voivat vaeltaa kauempaa jopa tuhansia kilometrejä. Tosin myös susilla on osoitettu, että kotireviirinsä jättävät yksilöt voivat päätyä yli tuhannen kilometrin päähän”, Oulun yliopiston professori Jouni Aspi pohtii. Tutkijoiden mukaan nyt tutkitun Sodankylän yksilön lisäksi kultasakaaleista on tehty Suomessa seitsemän vahvistettua havaintoa ja viimeisin Ivalossa elokuussa 2024.
Tutkimus osoittaa, että kultasakaalit pystyvät levittäytymään hämmästyttävän pitkiä matkoja varsin erilaisissa ympäristöolosuhteissa ja perustamaan uusia laumoja ja populaatioita ilmastoltaan hyvin ääreville alueille, mikä osoittaa niiden vaikuttavaa kestävyyttä ja sopeutumiskykyä. Kultasakaalin leviämisen syyksi on arveltu muun muassa ilmastonmuutosta. Laji myös sopeutuu pakkaseen, ja sen on osoitettu selviävän myös vuoristoalueiden paksussa lumessa.
Kultasakaali on kettua suurempi, mutta sutta huomattavasti pienempi koiraeläin. Suomessa kultasakaali ei ole ihmisen siirtämä vieraslaji, vaan luontaisesti omin voimin levinnyt tulokaslaji, joka on luonnonsuojelulailla rauhoitettu.
Kaikkiruokainen kultasakaali syö pääasiassa pikkunisäkkäitä ja haaskoja, mutta myös kasveja, lintuja sekä pieniä hirvieläimiä ja kotielämiä. Se on taitava hyödyntämään ihmisen tarjoamaa ravintoa: esimerkiksi Sodankylän kultasakaalin mahalaukusta löydettiin jäänteitä kaloista, jotka olivat todennäköisesti paikallisten kalastajien jälkeensä jättämiä. Kultasakaali sijoittuu ravintoketjutasolla ketun ja suden väliin eli todennäköisesti kilpailee niiden ja myös supikoiran kanssa ravinnosta ja alueista.
Uusi tutkimus on julkaistu Mammalian Biology -tiedelehdessä 6.9.2024: Bogdanowicz, W., Bilska, A.G., Kleven, O., Aspi j., Caro A., Harmoinen J., Kvist L., José Madeira J., Pilot M., Kopatz A. 2014.. Species on the move: a genetic story of three golden jackals at the expansion front. Mamm Biol (2024). Doi-linkki tutkimukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto, professori Jouni Aspi, 040 8777 466, jouni.aspi@oulu.fi
Oulun yliopisto, yliopistotutkija Laura Kvist,040 8403928, laura.kvist@oulu.fi
Oulun yliopisto, väitöskirjatutkija Jenni Harmoinen, jenni.harmoine@oulu.fi
Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme