SDP:n Kim Berg: Kokoomuksen Sirénin väitteet paikallisesta sopimisesta eivät kestä läheisempää tarkastelua

– Suomalaiset yritykset eivät tosiasiassa ole olleet eriarvoisessa asemassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kanssa, vaan ne ovat voineet liittyä työnantajaliittoon, jolloin ne ovat pystyneet hyödyntämään työehtosopimusten mahdollistamia joustoja paikallisessa sopimisessa, Kim Berg kertoo.

– Tämän vapauden kanssa on tullut myös vastuu, sillä työnantajaliitot ovat velvollisia myös valvomaan jäsenyritystensä paikallisia sopimuksia. Nyt kun hallitus haluaa avata paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömään kenttään, valvontaelementti jää hyvin vajavaiseksi. Viranomaisilla ei ole tähän missään nimessä riittäviä resursseja, kun niistä on tälläkin hetkellä huutava pula, ja hallitus on vielä kohdistamassa valtionhallintoon jättileikkauksia, jatkaa Berg.

Sirén kertoo tiedotteessaan myös, että laajentaminen antaa yrityksille ja niiden työntekijöille paremmat mahdollisuudet rakentaa Suomeen kasvua ja uutta työtä. Hän myös kuvaa, että etua tulee niin työnantajalle kuin työntekijälle. Berg muistuttaa, että jo tähän asti työehdoista on voitu sopia työehtosopimuksia paremmin.

– Hallituksen esityksessä paikalliselle sopimiselle ei ole pystytty laskemaan mitään työllisyysvaikutuksia. Laadun, kuten tuotannon tai palvelujen kehittämisen, sijasta tuottavuuden parantamista on lähdetty hakemaan mahdollistamalla työnantajien kilpajuoksu pohjalle. On hyvin kyseenalaista, että työehtojen heikentämisen kautta pystyttäisiin pitkässä juoksussa todella parantamaan tuottavuutta. Tämä ei tule hyödyttämään työntekijöitä eikä kyllä tähän asti hyvin toimineita yrityksiäkään, joiden kilpailuasema tulee heikentymään, Berg sanoo.

Hallituksen esitys mahdollistaa myös sen, että luottamusvaltuutettu voi toimia paikallisen sopimuksen sopijaosapuolena luottamusmiehen lisäksi.

– Luottamusvaltuutetun käyttäminen paikallisen sopimisen toisena osapuolena työpaikalla ei tuo mukanaan sopimiseen tarvittavaa osaamista, turvaa ja tukea. Luottamusmiehet ovat koulutettuja ja heidän takanaan on ollut työntekijäliittojen tuki ja lainsäädännöllinen osaaminen. Vaikka hallituksen esityksessä on kirjaus luottamusvaltuutetun osaamisen turvaamisesta, on se valitettavasti todella epämääräinen ja myös epäuskottava. Tämä tulee kokonaisuudessaan heikentämään työntekijöiden asemaa, jos paikallinen sopimus tehdään luottamusvaltuutetun ja työnantajan kesken, Berg kuvailee.

– On myös tärkeä ymmärtää, että työlainsäädäntö, johon myös Sirén viittaa, on huomattavasti työehtosopimuksia suppeampi. Suomessa ei ole esimerkiksi käytössä vähimmäispalkkaa. Jos yleissitovuus romahtaa, kuten suurena riskinä nyt on, se jättää monet asiat vain lainsäädännön varaan. Siirtyminen työehtosopimusten piiristä lain minimitasolle tulisi heikentämään radikaalisti työntekijöiden työehtojen nykyistä tasoa monella alalla, Berg avaa. 

Yhden hyvä asian Berg kuitenkin Sirénin tiedotteesta toteaa, sillä henkilöstön hallintoedustuksen vahvistaminen on kannatettavaa: – Hallitus voisi ottaa mallia edustajakollega Lauri Lylyn alullepanemasta lakialoitteesta.

– Hallituksen olisi nyt hyvä katsoa peiliin ja katsoa sieltä, kuka vastakkainasettelua työmarkkinoilla on lisännyt. Sieltä löytyisivät omat kasvot. On valitettavaa, että Suomessa pitkään vallinnutta ja hyvin toiminutta sopimisen ja luottamuksen kulttuuria on lähdetty murentamaan. Kun katsoo hallituksen suunnitelmissa olevia työelämäuudistuksia, huomataan, että ne sisältävät suurelta osin vain työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä, Kim Berg päättää.