Neuvottelut pankkien vakavaraisuutta säätelevästä Basel III -kokonaisuudesta osoittivat EU-lainsäädäntöprosessin ongelmat
12.9.2024 15:17:51 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Huolimatta siitä, että vaikutukset suomalaispankkeihin eivät Finanssivalvonnan (Fiva) laskelmien mukaan ole kovin suuria, Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.
”Suomen kansallisia erityispiirteitä ei sääntelyssä otettu riittävässä määrin huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena on monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Fivan mukaan uudistus vaikuttaa suomalaispankkeihin vain vähän, sillä pankkien vakavaraisuus on niin hyvällä tasolla, että vaatimukset täyttyvät ilman lisävaroja. Tätä tukee myös suomalaispankkien hyvä kannattavuus. Vaikutuksia viivyttävät pitkät siirtymäajat: kokonaisvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuonna 2033.
Salmi pohtii, että sääntelyuudistuksen vaikutukset eivät niinkään kohdistu pankkien vakavaraisuuspääoman riittävyyteen vaan muodostavat ongelmia yhteiskunnan toimintojen rahoittamisessa rahoituksen hakijan kannalta.
Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat, vaikka muun muassa eduskunta nimenomaisesti edellytti tämäntyyppisten vaikutusten minimointia Suomen EU-neuvottelukannoista päättäessään. Osa näistä vaikutuksia minimoivista seikoista on tällä hetkellä EU-viranomaisten säädeltävänä ja osa kotimaisten viranomaisten päätösvallassa.
”On erittäin tärkeää, että kotimaiset viranomaiset toimisivat eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti ja pyrkisivät lieventämään sääntelyn kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen. Tämä olisi perusteltua etenkin, kun näiden lievennyksien ei voida olennaisesti nähdä vaikuttavan pankkien kriisinsietokykyyn tai talouden vakauteen”, Salmi toteaa.
Vaisu talouskehitys ei horjuttanut finanssisektorin vakavaraisuutta
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana, vaikka vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet ovat pitäneet riskit korkeina. Asiasta kertoo Finanssivalvonta (Fiva).
Muutaman vuoden heikon talouskehityksen jälkeen näkymät ovat Fivan mukaan paranemassa. Suhdannetilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien määrän kasvuna. Toimintaympäristön riskejä kasvattaa myös kireä geopoliittinen tilanne.
Sekä vakuutus- että pankkisektoreilla vakavaraisuudet ovat vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta pysyneet hyvällä tasolla. Pankkien järjestämättömissä luotoissa on alkuvuonna ollut kasvua, mutta sekä kotitalous- että yritysluotoissa osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme