Neuvottelut pankkien vakavaraisuutta säätelevästä Basel III -kokonaisuudesta osoittivat EU-lainsäädäntöprosessin ongelmat
Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Huolimatta siitä, että vaikutukset suomalaispankkeihin eivät Finanssivalvonnan (Fiva) laskelmien mukaan ole kovin suuria, Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.
”Suomen kansallisia erityispiirteitä ei sääntelyssä otettu riittävässä määrin huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena on monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Fivan mukaan uudistus vaikuttaa suomalaispankkeihin vain vähän, sillä pankkien vakavaraisuus on niin hyvällä tasolla, että vaatimukset täyttyvät ilman lisävaroja. Tätä tukee myös suomalaispankkien hyvä kannattavuus. Vaikutuksia viivyttävät pitkät siirtymäajat: kokonaisvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuonna 2033.
Salmi pohtii, että sääntelyuudistuksen vaikutukset eivät niinkään kohdistu pankkien vakavaraisuuspääoman riittävyyteen vaan muodostavat ongelmia yhteiskunnan toimintojen rahoittamisessa rahoituksen hakijan kannalta.
Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat, vaikka muun muassa eduskunta nimenomaisesti edellytti tämäntyyppisten vaikutusten minimointia Suomen EU-neuvottelukannoista päättäessään. Osa näistä vaikutuksia minimoivista seikoista on tällä hetkellä EU-viranomaisten säädeltävänä ja osa kotimaisten viranomaisten päätösvallassa.
”On erittäin tärkeää, että kotimaiset viranomaiset toimisivat eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti ja pyrkisivät lieventämään sääntelyn kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen. Tämä olisi perusteltua etenkin, kun näiden lievennyksien ei voida olennaisesti nähdä vaikuttavan pankkien kriisinsietokykyyn tai talouden vakauteen”, Salmi toteaa.
Vaisu talouskehitys ei horjuttanut finanssisektorin vakavaraisuutta
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana, vaikka vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet ovat pitäneet riskit korkeina. Asiasta kertoo Finanssivalvonta (Fiva).
Muutaman vuoden heikon talouskehityksen jälkeen näkymät ovat Fivan mukaan paranemassa. Suhdannetilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien määrän kasvuna. Toimintaympäristön riskejä kasvattaa myös kireä geopoliittinen tilanne.
Sekä vakuutus- että pankkisektoreilla vakavaraisuudet ovat vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta pysyneet hyvällä tasolla. Pankkien järjestämättömissä luotoissa on alkuvuonna ollut kasvua, mutta sekä kotitalous- että yritysluotoissa osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme