Neuvottelut pankkien vakavaraisuutta säätelevästä Basel III -kokonaisuudesta osoittivat EU-lainsäädäntöprosessin ongelmat

Huolimatta siitä, että vaikutukset suomalaispankkeihin eivät Finanssivalvonnan (Fiva) laskelmien mukaan ole kovin suuria, Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.

”Suomen kansallisia erityispiirteitä ei sääntelyssä otettu riittävässä määrin huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena on monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.

Fivan mukaan uudistus vaikuttaa suomalaispankkeihin vain vähän, sillä pankkien vakavaraisuus on niin hyvällä tasolla, että vaatimukset täyttyvät ilman lisävaroja. Tätä tukee myös suomalaispankkien hyvä kannattavuus. Vaikutuksia viivyttävät pitkät siirtymäajat: kokonaisvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuonna 2033.

Salmi pohtii, että sääntelyuudistuksen vaikutukset eivät niinkään kohdistu pankkien vakavaraisuuspääoman riittävyyteen vaan muodostavat ongelmia yhteiskunnan toimintojen rahoittamisessa rahoituksen hakijan kannalta.

Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat, vaikka muun muassa eduskunta nimenomaisesti edellytti tämäntyyppisten vaikutusten minimointia Suomen EU-neuvottelukannoista päättäessään. Osa näistä vaikutuksia minimoivista seikoista on tällä hetkellä EU-viranomaisten säädeltävänä ja osa kotimaisten viranomaisten päätösvallassa.

”On erittäin tärkeää, että kotimaiset viranomaiset toimisivat eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti ja pyrkisivät lieventämään sääntelyn kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen. Tämä olisi perusteltua etenkin, kun näiden lievennyksien ei voida olennaisesti nähdä vaikuttavan pankkien kriisinsietokykyyn tai talouden vakauteen”, Salmi toteaa.

Vaisu talouskehitys ei horjuttanut finanssisektorin vakavaraisuutta

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana, vaikka vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet ovat pitäneet riskit korkeina. Asiasta kertoo Finanssivalvonta (Fiva).

Muutaman vuoden heikon talouskehityksen jälkeen näkymät ovat Fivan mukaan paranemassa. Suhdannetilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien määrän kasvuna. Toimintaympäristön riskejä kasvattaa myös kireä geopoliittinen tilanne.

Sekä vakuutus- että pankkisektoreilla vakavaraisuudet ovat vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta pysyneet hyvällä tasolla. Pankkien järjestämättömissä luotoissa on alkuvuonna ollut kasvua, mutta sekä kotitalous- että yritysluotoissa osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa.

Lue lisää

Finanssivalvonnan tiedote 12.9.2024