Puolet yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn tuovan yritykselleen tuottavuushyötyjä

52 prosenttia suomalaisista yrityspäättäjistä ei usko tekoälyn lisäävän työn tuottavuutta omassa yrityksessään ja yli puolet (51 %) heistä sanoo, ettei yrityksessä ole riittävästi osaamista tekoälyn hyödyntämiseen. Lähes puolet (49 %) päättäjistä ei ole myöskään innostuneita hyödyntämään tekoälyä omassa työssään. Tiedot selviävät työeläkeyhtiö Elon ja LähiTapiolan pk-yrityksille teettämästä kyselystä, johon vastasi 600 suomalaista yrityspäättäjää.

Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää tuloksia huolestuttavina. Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua, uusia innovaatioita ja työn tuottavuuden parantumista. Tekoälyn hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen työpaikoilla on tärkeä osa tässä yhtälössä onnistumista.

– Tekoälyn hyödyntämisen potentiaali on valtava. Nyt ei tosiaankaan pitäisi jäädä telineisiin katselemaan, vaan lähteä aktiivisesti tutkimaan ja kokeilemaan, mitä hyötyä tekoäly voi tuoda meidän liiketoimintaamme. Uusien teknologioiden kohdalla lyhyellä tähtäimellä saatavat hyödyt usein yliarvioidaan ja pitkällä tähtäimellä syntyvä muutos aliarvioidaan. Uskon, että tekoälyn kohdalla puhutaan mullistavasta muutoksesta, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Yrityspäättäjien vastauksista heijastuu talouden epävarmuus ja kysynnän heikentyminen. Myös käytännön asiat, kuten ajankäyttö näkyy tutkimuksessa. 42 prosenttia pk-sektorin yrityspäättäjistä kokee ajanpuutteen haasteeksi uuden teknologian oppimisessa omassa työssään.

–  Haastavina aikoina pk-yrityksissä korostuu se, että fokus on liiketoiminnassa ja asiakkaissa. Tämä on ymmärrettävää, mutta pidemmän päälle aiheuttaa haasteita siinä, miten liiketoimintaa uudistetaan ja tulevaisuutta ennakoidaan, toteaa LähiTapiolan yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Veikko Salonen.

Osaamisen merkitys ymmärretään, mutta oppimisen johtamisessa on vielä parannettavaa

Elon ja LähiTapiolan kyselyssä 83 prosenttia yrityspäättäjistä arvioi osaamiseen panostamisen olevan edellytys yrityksensä menestymiselle tulevaisuudessa. Korhonen-Yrjänheikki pitää ristiriitaisena sitä, miten osaamiseen suhtaudutaan.

– Suomalaisilla työpaikoilla ymmärretään osaamisen merkitys, mutta ei osata johtaa oppimista ja kyvykkyyksiä. Yritysten menestyminen on entistä vahvemmin kiinni niiden uudistumiskyvystä. Rutiiniluonteiset tehtävät ja prosessit automatisoidaan ensin ja tekoäly kykenee koko ajan vaativampiin tehtäviin. Tulevaisuudessa työssä on yhä enemmän kyse teknologian ja ihmisen toimivasta liitosta, toteaa Korhonen-Yrjänheikki ja jatkaa:

– Oppiminen tulee ylipäätään ymmärtää laajasti työpaikoilla. Oppiminen ei ole vain osallistumista koulutuksiin, vaan ennen kaikkea työssä oppimista ja uuden kokeilua yhdessä muiden kanssa. Esimerkiksi tehtävänmuutokset ovat erinomaisia oppimisen moottoreita.

Osaamispuutteet altistavat työkyvyn heikentymiselle

Veikko Salonen muistuttaa, että työpaikkatasolla osaamiseen panostaminen on myös työtä henkilöstön työkyvyn ja sitoutumisen eteen.

– Kyselymme mukaan 71 prosenttia yrityspäättäjistä näkee henkilön hyvinvointiin suunnattujen panostusten vaikuttavan merkittävästi henkilöstön sitoutumiseen. Hyvää mielenterveyttä tarvitaan myös uuden oppimiseen. Näiden kysymysten äärellä ollaan juuri nyt monilla työpaikoilla ja tässä työssä haluamme tarjota vahvaa tukeamme pk-yrityksille, toteaa Salonen.

Lisätietoa kyselystä:

Työeläkeyhtiö Elo ja LähiTapiola toteuttivat Pk-yritystutkimuksen sähköpostikyselynä 16.5.–31.5.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 600 Elon ja LähiTapiolan yritysasiakasta eri puolelta Suomea. Yli puolet vastaajista (51 %) edustavat pk-yrityksiä, joissa on alle 5 työntekijää.